Pehmeät arvot myymään Oulua

Riitta Taulavuori

OULU Jos markkinoinnilla haluaa saada aikaan tulosta, ei auta toimia sokkona. Tämä pätee yhtä lailla kaupungin kuin hyödykkeenkin markkinoinnissa.

”Voisin kyllä tempaista puhelinluettelon auki mistä tahansa ja nakata summanmutikassa kohdalle osuvaan kuntaan muutaman laatikollisen esitteitä”, makustelee asiaa Oulun kaupungin matkailupalveluiden myyntipäällikkö Matti Bäckström. ”Mutta eihän se kannata!”

Ei etenkään, koska myyntipäällikön mukaan Oulua ei tehdä tunnetuksi millään ”nyrkkipajajulkaisulla”.

Matkailupalveluiden käsikirjaa, Look at Oulua, laitetaan maailmalle ennen muuta aiempien vuosien kokemusten, yksittäisten näytekappaleiden sekä tuoreiden tilauspyyntöjen siivittämänä, joten sitä ei löydy ihan joka niemen notkosta edes kotimaasta. Suuresta osasta kotomaamme kaupunkien matkatoimistoista ja matkailuneuvonnoista esitteen pitäisi kyllä löytymän.

Vastikään ilmestyneen vuoden 2002 Look at Oulun kokonaispainos on hitusen aiempaa suurempi eli 206 000 kappaletta. Ilman arvonlisäveroa ja postituskuluja liki 18 tonnin painoisen esite-erän hinnaksi tuli reippaat 493 000 markkaa.

Kiinasta kiinnostusta

Valtaosa painoksesta, 108 000 kappaletta, on suomenkielisiä esitteitä. Englanninkielistä versiota on 30 000 sekä saksalaista ja ruotsalaista 20 000 kappaletta kumpaistakin. Norjakielistä esitettä tehtiin 10 000 kappaletta sekä ranskalaista, venäläistä ja japanilaista 5 000 jokaista. Ensimmäisen kerran esitteestä tehtiin myös kiinankielinen versio, jossa kappalemäärä on 3 000.

Bäckströmin mukaan kiinan-painos kannatti ottaa, sillä pyyntöjä sellaisesta on netin kautta tullut useampia. ”Jos maailmankirjat pysyvät kohdallaan, on Kiina yksi nousevista matkailijamaista”, hän muistuttaa. ”Onhan meillä Oulussa jo nyt paljon kiinalaisia hitech-ihmisiä, ja taiwanilaisia on todennäköisesti heitäkin tulossa tänne vuonna 2004 järjestettävään karavaanaritapahtumaan.”

Myyntipäällikön mukaan ei kuitenkaan ole itseisarvo, että esite käännetään joka kielelle. Esitettä tehdessä pidetään mielessä englannin valta-asema sekä likeisten naapuri- ja vähän kaukaisempienkin maiden turistivirrat Ouluun.

Myönteinen vastaanotto

Bäckströmin mukaan esite on ylisummaan saanut myönteisen vastaanoton. Oulun ohella myös ympäristökunnat vilahtelevat esitteen sivuilla.

Tuoreessa Look at Oulussa on myös muutama erikoissivu lasten tapahtumista sekä paikallisesta ruokakulttuurista rössypottu-, ohrarieska-, leipäjuusto- ja hillahyytelöresepteineen.

Mutta aivan kaikkeen oululaisuuteen eivät vieraskieliset pääse perehtymään.

Esimerkiksi kun suomenkielisen esitteen alkusivuilla kehotetaan lukijaa aloittamaan Oulussa olonsa ottamalla kompiainen tai pari ja istuutumalla patiolle kahville ja leipäjuustolle, muilla kielillä on luontevinta aloittaa tutustuminen käden vatkaamisella.

Ei pelkkää piirilevyä

Matkailupuolen esitteitä on jaossa paitsi matkailukäyttöön, myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Ouluseutu-yrityspalvelut tuottavat nekin Oulun alueen imagoa kohottavaa markkinointia. Kaupungin lisäksi markkinoinnissa ovat mukana kymmenen sen ympäristökuntaa.

”Seutu tunnetaan jo teknologiastaan, mutta pitäisi muistaa, etteivät ihmiset tule tänne tekemään pelkästään töitä”, huomauttaa markkinointipäällikkö Irene Oukka.

Hän kertookin markkinointiviestinnässä pari-kolme vuotta olleen suuntauksena korostaa teknologiapainotteisuuden rinnalla pehmeämpiä arvoja kuten kulttuuria ja luontoa - piirilevyjen lomassa saattaakin nykyään pilkahdella paikallisia kasveja ja eläimiä.

Artikkelin lähde Kaleva