Tavaravirtoihin tukevuutta

Pohjois-Suomi pyrkii pitämään paikkansa kuljetusketjussa logistisella yhteistyöllä

Vesa Kärki

OULU Valtaosa suomalaisista asuu Tampereen eteläpuolella, joten on selvää, että pääosa maa-, rauta-, ilma- ja meriteitä pitkin kulkevista tavaravirroista kulkee etelän kasvukeskusten ympärillä ja pohjoiseen ohjautuu vain sivujuonteita valtavirroista.

Projektipäällikkönä Oulun seudun logistiikan kehitysprojektissa työskentelevällä Seppo Vehkaojalla riittää kuitenkin uskoa siihen, että näistä sivupuroistakin voidaan yhdistää riittävän vuolaat väylät, jotka omalta osaltaan turvaavat pohjoisen kilpailukyvyn säilymistä.

”Meidän pitää pystyä keräämään yhteen paljon nykyistä enemmän tavaravirtoja. Tämä vaatii ensinnäkin yrityksiltä uutta ajattelutapaa, jotta voidaan hyväksyä se, että samoissa kuljetuksissa voi kulkea kilpailijoidenkin tuotteita. Lisäksi tietojärjestelmiä pitää kehittää niin, että yhteiset kuljetukset onnistuvat”, Vehkaoja sanoo.

Vehkaoja yrittää murtaa näitä yhteistyön esteitä vuoden 2003 loppuun kestävässä Logisforum-projektissa, jonka veto- ja rahoitusvastuu on Oulun kaupungilla, mutta jossa ovat takana niin Euroopan unioni, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja työvoima- ja elinkeinokeskus.

”Alustava selvitys tehtiin jo viime vuonna ja minä aloitin työni viime heinäkuussa. Päätavoitteena on logistiikan toimintaedellytysten yleinen parantaminen”, Vehkaoja kertoo.

Logistiikkakeskus pohdinnassa

Vehkaojan työ on myös paljolti taistelua sen puolesta, että päämarkkina-alueiden kaukaisuudesta johtuvat ajalliset ja matkalliset esteet voidaan voittaa eikä esteitä yritysten sijoittumiseen pohjoisessa ole.

”Haluamme kehittää logistiikkapalveluita ja kasvattaa tavaravirtoja sen verran tukeviksi, ettei koskaan tulisi sellaista tilannetta vastaan, että täältä lähdettäsiin pois huonosti toimivien logistiikkapalvelujen takia”, Vehkaoja sanoo.

Vehkaojan mukaan tämä työ on pitkälti asenteiden muokkausta, sillä liikennereitit, ja reittien solmukohdat satamat, lentokentät ja terminaalit ovat kunnossa ja alan yrityksetkin hyvässä iskussa. Edellytykset ovat itse sen verran hyvät, että näillä aseilla voidaan miettiä suurempaakin liikkua.

”Me mietimme sitä, olisiko Ouluun tai miksei jonnekin muuallekin Pohjois-Suomeen tarvetta perustaa logistiikkakeskusta”, Vehkaoja kertoo.

Vaikkei suurta konkreettista logistiikkayksikköä koskaan pystyyn nousisikaan, on jo Logisforumin pohjatyössä heitetty esiin ajatukset virtuaalisesta ja verkostoituneesta logistiikkakeskukssta, jossa yhteistyö voisi olla vaikkapa yhteismarkkinointia.

Kustannukset kuriin

Logistiikkapalveluita tarvitseville yrityksille palvelujen toimivuuden lisäksi kustannusten hallinta on oleellinen tekijä, kun tavaravirtoja lähdetään uudelleen järjestelemään. Esimerkiksi Keskon Pohjois-Suomen logistiikkapäällikkö Esa Kortelainen tietää hyvin sen ongelman, mitä harvaan asutun maan harvalle laidalle liittyy.

”Logistiikkakustannusten alentaminen on kaupan alalle äärimmäisen tärkeä asia, koska pohjoinen sijaitsee epäedullisessa paikassa tavaravirtojen suhteen. Virrat ovat epätasapainossa eli meiltä ei ole tarpeeksi alasvietävää tavaraa tuonne Etelä-Suomeen ja sieltä tuotavien tavaroiden suhteen me joudumme maksamaan myös tyhjien paluukuormien kustannukset eli ne näkyvät tavaroiden hinnassa. Tavaravirtojen yhdistämisen kautta tällaiseen myönteiseen kustannusvaikutukseen voitaisiin päästä”, Kortelainen sanoo.

Keskollakin joudutaan miettimään logistisia ketjuja uuteen uskoon, kun Ruokakesko lopettaa viimeisenä tukkuliikkeenä Oulusta oman varaston.

”Viime aikojen kehitys on ollut sellaista, että tavaravirrat ovat ensinnäkin keskittyneet muutamaan varastoon ja toisaalta varastoinnin osuus on kaiken kaikkiaan rajusti vähentynyt. Keskolla on siirrytty entistä enemmän terminaalitoimintaan, jossa tavara tulee suoraan tavaran toimittajalta meidän johonkin terminaaliin, jossa toimitukset yhdistellään asiakaskohtaisesti”, Kortelainen kertoo.

Keskolla on tehty myös Vehkaojan peräänkuuluttamaa yhteistyötä, vaikka yhteiskuljetuksista kilpailevien kauppaketjujen kesken ei vielä puhutakaan.

”Teollisuuden ja kaupan välistä yhteistyötä on kehitetty voimakkaasti viime vuosina, on siirrytty entistä enemmän yhteisjakeluun. Olemme siirtyneet sellaisiin jakelumalleihin, joissa on katsottu asioita asiakkaan kannalta siten, että asiakas saa saman tuoteryhmän tuotteet yhtenä toimituksena, ettei tule joka tehtaalta eri toimitusta. Siinä kehityksessä kauppa on ollut veturina ”, Esa Kortelainen sanoo.

tapio maikkola

Oikea osoite. Pohjois-Suomen satamista löytyisi kapasiteettia käsitellä nykyistä suurempia tavaramääriä. Lekasoralastissa matkaava ruotsalainen Nordtrader oli maanantaina Oulun Vihreäsaaren satamassa.

Artikkelin lähde Kaleva