Mikä on kaupungin lahja satavuotiaalle

Eikö täyden vuosisadan toimineelle Oulun Työväen Näyttämölle löydy uutta toimitilaa?

Eeva Kauppinen

OULU Oulun Työväen Näyttämö valmistelee satavuotisjuhliaan häätö takataskussa.

Vaikka harrastajateatterilaiset ovat olleet yhteydessä yli sataan kiinteistönomistajaan, sopivia uusia vuokratiloja ei ole edelleenkään näkösällä.

Teatterin on muutettava VR:n kerhotalosta Rautatienkadulta pois maaliskuun loppuun mennessä.

Työväen Näyttämön puheenjohtaja Pekka Kesälahti kertoo Oulun kaupunginhallitukselle lähettämässään kirjeessä, että tällä hetkellä ainoana mahdollisena uutena toimitilana on tullut esille Intiön kasarmialueella oleva vanha elokuvateatteri.

”Elokuvasalin muutostyöt teatterisaliksi ja varastotiloiksi ovat kuitenkin sen verran kalliit, ettei arkkitehdin varovasti arvioimaan 300 000 markkaan ole näyttämöllä varaa”, Pekka Kesälahti toteaa.

Kirjeen liitteistä käy selville, ettei OTN ole anomassa koko remonttisummaa vaan se on valmis maksamaan noin kolmasosan kustannuksista omasta budjetistaan.

Oulun Työväen Näyttämö pyytää kaupunginhallitusta puoltamaan hakemustaan kulttuurilautakunnalle tai osoittamaan muuta kautta Oulun kaupungilta rahoitusta sekä tiloja satavuotiaalle teatterille.

Näyttämön virallinen perustamiskokouksen pöytäkirja on päivätty 5. tammikuuta 1902 eli virallinen syntymäpäivä on melkein päivälleen kuukauden kuluttua.

Nykyään harrastajateatterina toimiva OTN on yksi maan vanhimmista työväen teattereista. Katsojamäärältään (10 000-11 000 vuodessa) se on lisäksi kolmen suurimman työväen näyttämön joukossa.

Vain lyhyeksi ajaksi

Kaupunginhallitus on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta lausuntoa OTN:n asiassa. Lautakunta käsittelee elokuvateatterin muutosta näyttämötilaksi tänään tiistaina, eikä hyvältä näytä ainakaan päätösesityksen mukaan.

Jos lausunto menee läpi sellaisena kuin se on luettavissa teknisen lautakunnan esityslistalta, eivät elokuvasalin korjaustyöt tunnu taloudellisesti perustelluilta tilojen lyhyt käyttöaika huomioiden.

Johan Alatalo teknisen keskuksen tilapalveluista toteaa, että Intiön kasarmialueen kaavaluonnos edellyttää elokuvasalikiinteistön liittämistä tulevan Intiön hoivakodin toimintaan.

”Siksi elokuvasalin vuokraaminen on tällä hetkellä mahdollista vain lyhyeksi ajaksi, koska tilapalvelut ei voi sitoutua pitkäaikaiseen vuokraamiseen ennen kaavan vahvistamista ja Intiön hoivakodin suunnitelmien valmistumista”, hän kirjoittaa.

Lyhyt aika tarkoittaa tässä tapauksessa noin puolta vuotta.

Teatteria vanhuksille

Intiön entisen kasarmialueen kaavaa työstetään paraikaa kiivaasti. Kaavan on tavoitteena olla lainvoimainen jo ensi kesänä tai alkusyksystä.

Yhtä aikaa tilapalvelut teettää hankesuunnitelmaa vanhuksille tarkoitetusta Intiön hoivakodista. Se sijoittuisi samalle tontille kasarmin entisen elokuvasali- ja liikuntahallirakennuksen kanssa.

Millainen kytkös kaavaluonnoksessa oikein on hoivakodin ja elokuvasalin välillä? Olisiko siinä vielä toivonkipinän mentävä aukko kaupungin ja Oulun Työväen Näyttämön välisille neuvotteluille?

Hoivakodin asukkaillehan olisi vain hyväksi, jos komedialinjaa vetäneen OTN:n esitykset eli virikkeellisiä kulttuuripalveluja olisi aivan nurkalla.

Vanhakin kelpaa

Oulun Työväen Näyttämölle tuli yllätyksenä, että heidän asiansa on tänään teknisessä lautakunnassa.

Työväennäyttämöläiset olivat nimittäin parhaillaan laatimassa tilatarpeestaan kirjallista esitystä samaiselle tekniselle lautakunnalle.

Sata vuotta vanha OTN ei ole jäänyt tumput suorina ihmettelemään, kun toimitilat lähtevät alta.

He ovat päinvastoin kirjelmöineet kaupunginhallituksen lisäksi myös kulttuurijohtaja Risto Vuorialle ja etsineet uutta teatteritilaa aktiivisesti.

Sisällä on jo myös kulttuurilautakunnalle osoitettu vuotta 2002 koskeva 380 000 markan (noin 64 000 euron) avustusanomus, jossa tuodaan esiin juhlavuoden erityisjärjestelyt ja korvaavien tilojen tarve.

Kulttuurilautakunta käsittelee ensi vuoden apurahat ja avustukset tammikuun lopussa.

”Kyllähän Oulussa liiketiloja olisi, mutta ne maksavat, eikä Työväen Näyttämöllä ole laittaa esimerkiksi 40 000 markkaa kuukausivuokraan. Ratkaisu olisivat vanhat ja ränsistyneet, halvalla saatavat vuokratilat tai kaupungin kohtuuhintaan osoittamat tilat”, arvioi OTN:n johtokunnan jäsen Seija Mällinen.

Yksi OTN:n tiloista. Myöhemmin pommituksissa tuhoutunut Oulun Työväenyhdistyksen talo vuoden 1919 jälkeen.

Pekka Ala-aho

Tänne OTN tahtoo. Intiön kasarmialueen vanha elokuvasali- ja liikuntahallirakennus, johon Oulun Työväen Näyttämö on pannut toivonsa.

”Pennilis-

toilla” kerättiin Työväenyh-

distyksen talo

OULU Kohta koditon satavuotias Oulun Työväen Näyttämö on pitkään vastannut lähes yksinään Oulun kaupungin kesäteatteritoiminnasta Hupisaarten kesäteatterina.

VR:n kerhotalossa OTN on toiminut talvikaudet jo kuuden vuoden ajan. Sinne ryhmä on itse remontoinut 100-paikkaisen teatterin, jonka omaperäinen ja intiimi tunnelma on viehättänyt katsojakuntaa, vaikka koko talo tärisee aina kun etelänjuna ajaa ohitse.

Harrastajatoiminnan lisäksi OTN:llä on myös ammattilaistaustaa. Tähän taustaan kuuluu, että OTN:ssä ovat aikoinaan työskennelleet mm. Eino ja Emmi Jurkka, Raakel Kivekäs eli Raakel Laakso, Aino Mattila ja kapellimestarina säveltäjä Knut Kangas. Eikä nimekäs toimijajoukko suinkaan ole näin lyhyt.

OTN:n 75-vuotishistoriikista paljastuu, että teatteri joutui koko ensimmäisen toimintavuotensa ja osin toisenkin lähtemään kuin kulkuri paikasta toiseen, aina tilanteesta riippuen.

Kulkurielämään tuli helpotusta syksyllä 1903, jolloin ”pennilistoilla” kerättyjen varojen turvin ja talkoovoimin valmistui Oulun Työväenyhdistyksen uusi talo.

Teatterin uskollinen yleisö on reagoinut myös nykytilanteessa ja kirjoittanut nimiään kaupunginhallitukselle kirjeen mukana toimitettuun adressiin. Lisäksi kaupunginteatterin johtaja Anu Saari on kirjoittanut oman puoltokirjelmänsä.

Toistaako historia itseään?

”Pennilistoilla” kerätty työväentalo tuhoutui pommituksissa, samoin kalusto ja puvusto. OTN aloitti toiminnan sen jälkeen työväestön Lyötylle, rautatien taakse, 1940-luvun lopulla talkootyönä rakentamassa puurakenteisessa Kansatalo Oy:n talossa. Se purettiin puolestaan Pohjakartanon alta.

1960-luvulla ryhmä toimi ainakin Koskelankylän Valolla, sitten vakiopaikkana oli Pohjankartano ja sen jälkeen OTN on sinnitellyt erinäisissä tiloissa ympäri kaupunkia.

Hienoin tila, minne OTN on yltänyt, oli upouuden kaupunginteatterin pieni näyttämö 1972. OTN itse asiassa vihki tilan käyttöön Aku-Kimmo Ripatin näytelmällä Tervahanhi. Se oli pienen näyttämön vihkiäisesitys ja Ripatin näytelmän kantaesitys. (EK/KM)

Taustatiedot perustuvat Mirjam Lankilan Oulun Työväen Näyttämön 75-vuotishistoriikkiin.

Artikkelin lähde Kaleva