Myllytullissa ei ollut kuparijäämiä

Väärä hälytys johtui maassa olleesta kuparilangan pätkästä

Pekka Karjalainen

OULU Eilen valmistuneiden tietojen mukaan Myllytullinkatu neljän ympäristöstä ei ole löytynyt kloorifenolia eikä arseenia eikä muitakaan tutkittaja jäämiä yli ohjearvojen. Aikaisemmin löytyi yhdestä näytteestä kuparia yli ohjearvojen.

Kuparin ohjearvojen ylitykset selittyvät tutkimuksen tehneen Psv Maa ja Vesi Oy:n osastopäällikkö Tapio Leppäsen mukaan sillä, että näytteen läheisyydessä on ollut kuparilangan pätkä. Samasta näytemaasta otetut uusintamittaukset jäivät selvästi alle ohjearvojen.

Dioksiinia ei kuitenkaan voida vielä sulkea pois, koska tulosten analysointi kestää pitkään. Ne ovat odotettavissa vasta ensi viikolla.

Se, että kloorifenolia ei löytynyt, vähentää dioksiinin olemassaolon todennäköisyyttä, mutta ei poista sitä kokonaan, sanoo Matti Tynjälä Oulun kaupungin ympäristötoimistosta. Dioksiini kerääntyy maan pinnan alle parinkymmenen sentin syvyyteen. Koska alueen rakennusmaat on vaihdettu, pitää Tynjälä myrkyn löytymistä hyvin epätodennäköisenä.

Tutkimukset entisen sahan läheltä aloitetaan ensi viikolla. Viikon päästä tutkimuksesta saadaan raskasmetalli-, arseeni- ja kloorifenolipitoisuudet. Dioksiinin, supermyrkyn, pitoisuustiedot saadaan kuitenkin vasta kuukauden päästä. Lopullinen tieto Myllytullin alueen ympäristön myrkyistä saadaan vasta tammikuun puolivälissä.

Oulun ympäristöjohtaja Pekka Vuononvirta selittää tutkimuksen tekemistä kahdessa osassa sillä, että ensiksi halutaan antaa selvitys Myllytullinkatu neljän ympäristöstä.

Perhe oireili Myllytullissa

Myllytullinkatu neljässä aikaisemmin asunut perhe jätti ympäristöministeriöön tutkintapyynnön. Perhe sai muun muassa useita oireita homealtistumisesta ja lasten virtsasta löytyi arseenia.

Muuton jälkeen lasten virtsasta ei enää löytynyt arseenia ja oireet ovat hävinneet. Perhe käytti tutkimuksiin myös huumekoiraa, joka on koulittu tunnistamaan kloorifenoli. Yksiselitteistä syytä altistumiselle ei löytynyt, mutta yhtenä mahdollisuutena on, että ne voisivat johtua maaperän arseenista.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on pyytänyt ympäristön tilasta kaupungin selvitystä.

Kloorifenolia ei ole tutkittu

Kun alue kaavoitettiin vuonna 1987, raskasmetallitiedot otettiin, mutta kloorifenolia ei tutkittu. ”Näytteet otettiin sen aikaisen tiedon perusteella”, sanoo Vuononvirta.

Suurin ongelma on juuri kloorifenoli, jota oli Ky5:ssä tai vastaavissa sinistymisenestoaineissa. Kloorifenoliperäinen dioksiini on rankka ympäristömyrkky, jota voi löytyä esimerkiksi vanhoilta saha-alueilta. Muun muassa Haukiputaan Martinniemen saha-alueelle jouduttiin tekemään tämän vuoksi laajat massanpoistot.

Vuosina 1949-1954 Myllytullin alueella olleella sahalla käsiteltiin puuta kloorifenoleilla sinistymisen estämiseksi.

Matti Tynjälä sanoo, että ympäristötoimistoon on oltu yhteydessä ympäristöongelmista, mutta sitä ei ole pidetty isona riskinä, koska muun muassa maamassat on vaihdettu rakentamisen yhteydessä

”Kaikkiin ympäristöriskeihin pitää suhtautua vakavasti”, sanoo ympäristonsuojelupäällikkö Juhani Kaakinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. ”Tähänastiset Myllytullin tiedot eivät näytä vakavilta. Jos kloorifenolia tai dioksiinia löytyy, edellyttää se voimakkaita toimia.”

Myllytullin asukkaat tyyninä

OULU Kohu Myllutullin maaperän mahdollisista epäpuhtauksista ei pahemmin hetkauta alueen asukkaita. Puusepänkujalla asuva Reijo Kangas pitää koko ”hässäkkää” turhanpäiväisenä. Hän ei ole kuullut kenenkään valittaneen minkäänlaisista oireista tai kemikaalien hajusta.

”Tiedän että naapurissa on puusepäntehdas ollut ja että siellä on kyllästetty puuta, mutta se ei minua häiritse. Alueen pintamaita on varmasti sen verran vaihdettu ennen rakentamista, että ainakaan yhtenäisiä myrkkykenttiä ei ole, korkeintaan sitä voi olla pienellä alueella”, Kangas pohtii.

Myöskään Nahkatehtaankadulla asuvaa Pirjo-Liisa Anttilaa myrkkyepäilyt eivät häiritse. Hän on asunut aikoinaan Helsingin Herttoniemessä, jossa tutkittiin laajasti maaperän saastumista.

”Tuntuu että kun jossakin herää epäily jostakin aineesta, monilla alkaa ilmetä oireita. Myllytullissa en kuitenkaan ole sellaisesta kuullut puhuttavan.”

Anttila luottaa siihen, että asioihin saadaan täysi selvyys meneillään olevilla tutkimuksilla. Tutkimukset kokee tärkeiksi myös niinikään Nahkatehtaankadulla asuva Lea Jokela.

”Kyllä asia on syytä tutkia. Itseä uutiset huolettavat kun on lapsia ja heillä on ollut yliherkkyysoireita, astmaa ja allergiaa.”

Jokela pitää Myllytullia siksi hyvänä asuinpaikkana, ettei haluaisi sieltä heti pois muuttaa. (MR)

Artikkelin lähde Kaleva