Halliyhtiöt kohtuukunnossa

Raahen miljoonasatsaukset teollisuuteen eivät näyttäisi olevan putomassa syliin

Arto Murtovaara

RAAHE Vahva huhumylly on kaatamassa Raahen kaupungin Pattijärven teollisuusalueelle rakentamaa kolmen hallin yhtiörypästä ja maalaa kymmenien miljoonien satsausten jäävän kaupunkilaisten kontolle.

Todellisuudessa itsekin miljoonia sijoittaneer yhtiöt näyttäisivät olevan yleiseen taloustilanteeseen nähden kohtuullisessa kunnossa; nokan uskotaan nousevan pinnalle ensi vuoden puolella.

Kolmikosta Millpartner Oy, eli entinen Koneistamo Kultala Oy, on Matti Kultalan tallia. Se on osakkaana myös yhtiöryppääseen ennen kuuluneessa Masa Oils Oy:ssä. Kolmatta, nykyisin täysin erillistä QM Oy:tä vetää Raahen kaupungin entinen elinkeinoasiamies Rauno Haikara.

Millpartner Oy valmistaa laippoja, joita Rautaruukki markkinoi tuulimyllyihin, Masa Oils Oy puolestaan tuottaa mäntyöljypohjaisia tuotteita teollisuudelle. QM valmistaa komponentteja sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sekä automaatiopuolelle. Uutta asiakuntaa se etsii kone- ja laitevalmistajista.

”Se tietää sitä, kun kaikki investoinnit on tehty ja tuotanto alussa, että tilanne on herkkä”, summaa Millpartner Oy:n toimitusjohtaja Matti Kultala.

Konepajapuolella tavanomaisen hiljaisen syksyn jälkeen tilanne näyttää nyt hyvältä. Tarjouksia on sisällä ja kiinnostusta riittää. Markkinoinnista vastaavalta Rautaruukilta tulleet viestit ovat myönteisiä.

”Sehän se kasvaa, tuo tuulimyllypuoli, kun se saadaan käyntiin”, Kultala tähdentää. ”Meillä on maaliskuussa täysi tohina päällä.”

Tuulimyllyihin uskotaan lujasti

Matti Kultala korostaa, että eväät kasvuun ovat nimenomaan raskaalla puolella.

Tänä vuonna tuulimyllyjen markkinat ovat kasvaneet 20 prosenttia ja ensi vuoden ennuste kertoo 15 prosentista, mikä on suhdannekuopasta kärsivässä terästeollisuudessa erittäin korkea luku, vahvistaa levykomponenteista vastaava tuotantopäällikkö Matti Pajukoski Rautaruukki Steelin levytuotteet-ryhmästä.

”Markkinathan kasvavat hyvin, meidän alallamme epänormaalin hyvin”, hän kertoo. ”Meidän volyymimme ei riitä täyttämään edes markkinoiden kasvua tässä vaiheessa.”

Maanantaina Pajukoski ja Kultala esittelivät ensi keskiviikkona Tanskaan AH Bolte-yhtiölle laivattavaa ensimmäistä erää laippoja yhtiön aihiohallissa, entisessä Tetecin hallissa Mestauskalliolla.

Alun alkaen oli tarkoitus käyttää Steelin aihioita, mutta monenlaiset laippatyypit pakottivat hankkimaan tämän erän Rautaruukin yksiköltä Mo i Ranasta, Norjasta.

Täydessä vauhdissaan yhtiö tuottaa 3 500-4 000 koneistettua laippaa vuodessa sekä aihiot päälle. ”Ensi vuonna tullaan olemaan siellä 1 000-2 000 paikkeilla”, Matti Kultala arvioi. Pajukosken mukaan asiakkaita on ensi vuonna näillä näkymin viisi, kolme niin sanottua loppuasiakasta ja kaksi laippojen valmistajaa - siis tavallaan kilpailijaa.

Yhtiön työntekijöistä on lomautettuna vain kaksi. Kun koneistusyksikkö lähtee käyntiin, täytyy siellä olla työssä vähintäinkin kolme vuoroa, mikä tarkoittaisi minimissään 12 miestä. Aihiopuolella kyse on myöskin kolmesta vuorosta. Viisi työntekijää per vuoro tarkoittaa siis 15 miestä.

Keväällä nähdään myös miten taantuma vaikuttaa perinteiseen kunnossapitopuoleen. Kokonaisväkimäärä on tällä hetkellä Kultalan mukaan aiemmin annettujen lupausten mukainen noin 50 työntekijää.

”Kun tuotanto lähtee käyntiin, se kasvaa”, hän vakuuttaa.

Masa Oils on lisännyt henkilökuntaansa

Masa Oils Oy:n toimitusjohtaja Erkki Suvanto sanoo, että toiminta uusissa tiloissa on lähtenyt liikkeelle odotusten ja suunnitelmien mukaan.

”Meitä ei pieni lama tai taantuma hetkauta puoleen taikka toiseen”, Suvanto veistää. ”Kuluvan vuoden aikana on lisätty henkilökuntaa viidesta yhdeksään, käytännössä siis tuplattu. Myyntihenkilökuntaa ja tuotekehityshenkilökuntaa on vahvistettu.”

Panostukset tähtäävät kotimaan markkinoiden ja myynnin kehittämiseen sekä tuotekehitykseen, Suvanto ynnää. Jälkimmäisessä yhtiö on mukana yleiseurooppalaisessa kehityshankkeessa.

Vienti on käynnistymässä Viroon ja Baltiaan. Seuraavana on vuorossa Venäjä, jonne yhtiö on tehnyt markkinoinnista ja myynnistä yhteistyösopimuksen. Kotimaan markkinat, kolnepajat, teräs- ja rakennusteollisuus sekä mekaaninen metsäteollisuus, merkitsevät nykyisin 95 prosenttia tuotannosta.

”Ensi vuoden alkupuolella lähdetään Pohjoismaihin ja Keski-Euroopan alueelle. Olemme mukana Fintran pk-yritysten kansainvälistymishankkeessa.”

Lomautuksia on jouduttu käyttämään

QM Oy:n toimitusjohtaja Rauno Haikara sanoo heidän olevan uutena markkinoilla ja tunnustaa työn olevan kovaa vääntöä.

Mutta ei hänkään näe tilannetta epätoivoisena, sillä vaikeuksissa olevan it-alan asiakkaiden lisäksi yhtiö on aktiivisesti hakenut ostajia muiltakin toimialoilta.

”Uusia asiakkaita on saatu ja isojen, globaalien tekijöiden kanssa on neuvoteltu”, Haikara painottaa. ”Näyttää, että ensi vuoden alkupuolella alkaisi piristyä.”

Yhtiön kirjoilla on parikymmentä työntekijää, töissä heistä on Haikaran mukaan 11-14. Lomautuksia on jouduttusiis käyttämään.

arto murtovaara

Luottavainen. Nokka nousee pinnalle, kun tuotannossa päästään ensi vuonna 1 000-2 000 laippaan, sanoo toimitusjohtaja Matti Kultala.

arto murtovaara

Taivutus. Levyseppä-hitsaaja Jukka Niinimaa työskentelee CNC-ohjatulla puristimelle Millpartner Oy:n hallissa.

Raahen satsaukset

yli 50 miljoonaa markkaa

*Raahen kaupunki päätti marraskuun lopulla 1999 rakennuttaa Kultalan yritysryppäälle kolme teollisuushallia Pattijärven teollisuusalueelle. Kustannusarvio oli 35 miljoonaa markkaa. Kaupunki päätti samalla ostaa kahden vanhan yhtiön kolme hallia Yritysperältä 6,5 miljoonalla markalla.

*Perustettavalle QM Oy: lle myönnettiin samalla kahden miljoonan markan pääomalaina 10 vuodeksi. Yhtiöt lupasivat yhteensä 70 uutta työpaikkaa.

*Kesäkuussa 2 000 todettiin Koneistamo Kultala Oy:n tarvitsevan kaksinkertaiset tilat. Raahen panostus nostettiin kaikkiaan 49 miljoonaan markkaan. Uusien työpaikkojen määrän arvioitiin lähentelevän sataa.

*Koneistamo Kultala Oy:n (Millpartner Oy) ja Rautaruukin yhteistyöstä kerrottiin viikkoa myöhemmin. Liikevaihdoksi arvioitiin 40-50 miljoonaa markkaa vuodessa. Täydessä tuotantovauhdissa uusia työpaikkoja konepajaan luvattiin 18-20.

AM

Artikkelin lähde Kaleva