Läänin arvokalliot luetteloitu

Janne Salmivaara

OULU Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan luonnontieteellisesti ja maisemallisesti arvokkaat kallioalueet on inventoitu. Luettelointi liittyy kallioalueiden valtakunnalliseen inventointiin, jonka ympäristöministeriö aloitti vuonna 1989.

Inventoinnin tarkoituksena on luetteloida kaikki maa-aineslain tarkoittamat luonnontieteellisesti ja maisemallisesti valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Työ kattaa lähes koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Luetteloinnilla halutaan tarjota kuntien maa-aineslupaviranomaisille tärkeää tietoa lähinnä kalliomurskauksen lupa-asioiden käsittelyä varten.

”Aloite kallioalueiden inventointiin tuli kunnista. Siellä on tarvetta tällaisesta tiedosta”, kertoo ylitarkastaja Markus Alapassi ympäristöministeriöstä.

Luettelo ei ole automaattinen ja täydellinen suojelulista, vaan sen tarkoitus on yhtenäistää kuntien maa-aineslupaviranomaisten työtä. Kunnissa on ollut vaihtelevaa käytäntöä maa-aineksen ottamiseksi annetuille luville, Alapassi myöntää. Nykyinen maa-aineksen ottamista säätelevä laki on niin tulkinnanvarainen, että ongelmia on tullut. Esimerkiksi alueen kauneusarvojen mittaaminen on vähintäänkin hankalaa.

Lupaehtojen tulkinta on johtanut siihen, että lupia myönnetään moninkertaisesti käyttöön verrattuna. Kallioista otetaan lähes puolet kaikesta rakentamisen kiviaineksesta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

”Suoraan sanottuna tietoa ei ole aina ollut. Nyt saadaan tieteellinen ja objektiivinen perusta maa-aineslain kriteerien arvioimiseen.”

Alapassi uskoo, että arvokallioluettelo nopeuttaa lupakäsittelyä, kun luvanhakijatkin tietävät heti, mitkä alueet on arvioitu arvokkaiksi. Näin vältytään turhilta ja aikaavieviltä lupa- ja valitusprosesseilta.

Kallioalueet seitsemään arvoluokkaan

Inventoinnissa alueita on arvioitu geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti.

Näiden mukaan alueet on luokiteltu valtakunnallisesti merkittävistä kohteista paikallisesti arvokkaisiin ja vähemmän merkittäviin kohteisiin. Arvoluokkia on seitsemän.

Ensimmäisen luokan alueet määritellään vasta myöhemmin, jolloin osa nyt toisesta luokasta nousee ensimmäiseen, kansainvälisesti merkittävien kohteiden luokkaan.

Työ on tehty ympäristöministeriön asettamissa alueellisissa työryhmissä.

Pohjois-Pohjanmaalla inventoitiin 118 kallioaluetta. Niistä valtakunnallisesti arvokkaita on 64, mikä on kolme prosenttia koko maakunnan kalliopinta-alasta. Alueiden pinta-ala on 8 009 hehtaaria, josta 2 473 hehtaaria kuuluu ennestään suojelualueisiin.

Kainuussa 54 inventoidusta alueesta 42 havaittiin arvokkaaksi. Se on neljä prosenttia Kainuun kalliopinta-alasta. Pinta-alaa kallioalueilla on yhteensä 6 015 hehtaaria, josta jo suojeltua on 1 599 hehtaaria.

Jo eri suojeluohjelmissa mukana olevat alueet ovat turvassa maanotolta, mutta nyt lupaviranomaisilla on tarkempi tieto eri kohteiden arvoista. Esimerkiksi alueiden kasvi- ja eläinkunnasta on nyt perusteelliset tiedot.

Arvokkaita kallioita muutamissa paikoissa

Valtakunnallisesti arvokkaimmiksi arvoluokkaan kaksi kuuluvia kallioalueita löytyy Pohjois-Pohjanmaalla eniten Kuusamosta. Siellä on 11 kakkosluokan aluetta, kuten esimerkiksi Närängänvaara, Iivaara ja Jyrävänjärven kalliot. Koko maakunnassa kakkosluokan kallioita on 19, mikä on 16 prosenttia kaikista nyt luetteloiduista kallioalueista. Suurin osa, 38 prosenttia, jää viitosluokkaan eli paikallisesti arvokkaiksi.

Kainuussa kakkosluokan kallioita löytyy eniten Puolangalta, seitsemän. Pirunkirkko, Repokallio ja Hepokönkään kalliorotko ovat esimerkkejä valtakunnallisesti merkittävistä kohteista. Kainuussa kakkosluokkaan yltää 21 aluetta, mikä on peräti 39 prosenttia kaikista luetteloiduista kallioalueista.

Artikkelin lähde Kaleva