Valtio vaatii rahojaan takaisin

Maaoikeudelle esitettiin suojelukorvausten alentamista 40 miljoonalla markalla

Aimo Kajava

KUUSAMO Vanhojen metsien suojelukorvauskiistassa valtiota edustava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kuusamon yhteismetsä pysyivät maanantaina alkaneessa maaoikeuden istunnossa tiukasti vanhoissa kannoissaan.

Lunastustoimikunnan laskelma, jonka mukaan 13 500 hehtaarin laajuisten suojelualueiden arvoksi arvioitiin 160 miljoonaa markkaa, ei kelpaa kummallekaan.

Valtio tyytyy lunastustoimikunnan valitsemaan laskentamalliin, mutta tuotto-arvolla laskettu hinta on 40 miljoonaa yläkantissa.

Suojelusta on maksettu yhteismetsälle korvauksia kaikkiaan 160 miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaan kuusamolaisten metsänomistajien pitäisi pulittaa valtiolle takaisin koarvauksia reilut 40 miljoonaa korkoineen.

Yhteismetsä haluaa Kitkanniemen mallin

Kuusamon yhteismetsän mielestä lunastustoimikunta sovelsi väärää laskentamallia, minkä vuoksi korvaukset jäivät alamittaisiksi. Sen mukaan maiden hinnoittelussa olisi pitänyt käyttää summa-arvomenetelmää ja siinä 20 prosentin arvonalennusta.

Yhteismetsän laskelmien perusteella puiden ja maiden hinta sekä muut korvaukset olisivat yhteensä reilut 250 miljoonaa markkaa.

Kuusamon yhteismetsän asianajaja, varatuomari Kalevi Heikkilä perusteli maaoikeudelle summa-arvomenetelmää sillä, että tällä mallilla on laskettu yhteismetsältä aiemmin suojellut Kitkanniemi ja Kuusinkijoen alueet.

Yhteismetsän mielestä nyt käsiteltävänä olevien maiden hinnoittelu on oltava edellisten kanssa linjassa. Yhteismetsän mukaan ei ole perusteltua, että valtio saa tällä kertaa samalla rahalla maata kaksinkertaisen määrän.

Maaoikeustuomari Risto Orispään mielestä nyt käsiteltävän asian kanssa edellisillä suojelupäätöksillä ei ole merkitystä.

”Kyllä kaikkia kirjallisia todisteita lueskellaan kun tuomiota tehdään”, Orispää muistutti.

Todistajien riesana yhteismetsän osakkuus

Yhteismetsä toi aloituspäivänä kaikkiaan kuusi henkilöä kuultavaksi, joista osaa jouduttiin jääviyssyistä tenttaamaan ainoastaan todistelumielessä.

Maaoikeus joutui vetäytymään tauolle tutkimaan lakikirjaa, voitiinko Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa Anne Polojärveä kuulla todistajana.

Hiljattain nimellisen osuuden yhteimetsästä perineen Polojärven ei todettu olevan todistajaksi kelvollinen. Hänen näkemyksiään hakkuiden ulkopuolelle jäävän puuston määrästä oikeus kuuli todisteluna.

Polojärven arvion mukaan suojelualasta vain viisi prosenttia olisi sellaisia, jotka olisivat jääneet hakkuiden ulkopuolelle. Lunastustoimikunta on laskenut näitä alueita olevan 15 prosenttia koko pinta-alasta.

Ikämetsien kasvusta väännetään kättä

Yhteismetsä vaatii myös korjausta yli 150 vuotiaiden metsien kasvuarvioon, joita suojelualueella on yli 5 000 hehtaaria. Vaatimuksen mukaan vajaatuottoisten alueiden puustossa on jäänyt huomiotta 1,5 prosentin kasvu.

Valtion mielestä vaatimus on kohtuuton. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen metsänhoitajan Eero Melantien mielestä kasvu on paremminkin negatiivinen.

Korvausten laskentaan vaikuttavista yksityiskohdista käytiin myös tuttua keskustelua. Yhteismetsän mielestä alueet olisivat olleet hakattavissa 13 vuodessa, niiltä olisi löytynyt maa-aineksia 5,5 miljoonan ja polttopuitakin 4,6 miljoonan edestä.

Lisäksi korvausten laskennassa on lukuisia pieniä yksityiskohtia, jotka yhdessä ovat loppusummaa arvioitaessa miljoonien arvoisia.

Maaoikeuden istunnolle on varattu kaksi päivää, jolloin kammataan vielä kerran kokoon kaikki suojelukorvauksiin vaikuttavat palaset. Valtio perustelee omat kantansa ainoastaan kirjallisesti, joita ryhdytään käymään läpi tiistaina.

Maaoikeustuomari Risto Orispää arvioi eilen, että maaoikeuden päätös valmistuu ensi vuoden tammikuun lopulla. Tämän jälkeen maan suurimpaan suojelukiistaan on mahdollisuus hakea vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Maakiista 1, oikeus

Aimo Kajava

Pian ratkaisu. Maaoikeuden lautamiehet Tapio Kallunki (edessä) ja Yrjö Niemi sekä maaoikeustuomari Risto Orispää ja maaoikeusinsinööri Tapio Mikkola ratkovat kovauskiistan parin kuukauden sisällä.

Maakiista 2, koko poppoo

Aimo Kajava

Tutulla linjalla. Kuusamon yhteismetsän edustajat ja ympäristökeskuksen virkamiehet olivat maanantaina alkaneessa maaoikeuden istunnossa yhtä lailla eri mieltä korvauksista kuin lunastuskokouksissakin.

Maakiista 3

Aimo Kajava

Kuultavan penkille. Toiminnanjohtaja Martti Rautiainen esitteli näkemyksiään metsistä. Maaoikeusinsinööri Tapio Mikkola varmisti, että puheet menivät nauhalle.

Maakiista 4

Aimo Kajava

Runsaasti tietoa. Toiminnanjohtaja Martti Rautiainen kertoi maaoikeuden näkemyksiä metsien arvosta, joista hänellä vuosikymmenien kokemus.

Artikkelin lähde Kaleva