Tiernapojat avasivat oululaisittain Helsingin museojoulun

Riitta Mäkelä

HELSINKI ”Isä, isä, mennäänkö me katsomaan niitä tiernapoikia”, pikkupoika pyysi eilen adventtisunnuntaina Helsingin Sofiankadulla, vastapäätä tuomiokirkkoa.

Helsingin kaupunginmuseo vaalii perinteitä: Sofiankatu on joulukatu ja tiernapojat avaavat kaupunginmuseon joulun Sederholmin 1700-luvun kauppiastalossa, kadunkulman päässä Sofiankadulta.

Tosin tiernapojat ovat olleet ainakin museolta unohduksissa muutaman vuosikymmenen. Perinne on elvytetty pari vuotta sitten. Helsinkiläisissä kouluissa tiernaesitykset ovat pysyvästi kuuluneet joulujuhliin. Ruotsinkielisissä kouluissa tiernapojat ovat olleet ruotsalaiseen tapaan osa Lucia-juhlaa.

Tiernaviitat varastoista

Sederholmin talossa tiernapojat, Hämäläis-Osakunnan laulajien kvartetti, kauniisti äänissä laulaen avasivat Helsingin museojoulun. Osakunta selittyy sillä, että ryhmän Mänkki, Jere Jäppinen, on sekä kvartetin laulaja että kaupunginmuseon tiedottaja.

Jäppinen kertoi, että ryhmän viitat on löydetty museon varastoista, päähineet ja tähden he ovat tehneet itse. Puumiekatkin olivat kotitekoisia. Komeampi versio tähdestä oli juuri nyt joutunut huoltoon. Pukeutumisen, nuottien ja sanojen esikuvat ryhmä on saanut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin Rauno Myllylän oululaisesta tiernapoikaperinteestä kertovasta kirjasta Tähti se kulukeepi (1991).

Helsinkiläiset tiernat sanoivatkin Sederholmin aulan täyttäneelle innokkaalle kuulijakunnalleen painokkaasti ja useampaan kertaan, että he laulavat ja esittävät oululaisen perinteen mukaan.

Joulutähden jumalatar

Tummaihoinen maahanmuuttaja seurasi edessäni erittäin kiinnostuneena Murjaanien kuninkaan upeaa bassoesitystä.

Venäjän keisarille kajautetun Aleksanteri-laulun aikana vilkaisin ikkunasta torille. Näytti kuin siellä keisari patsaan hahmossa olisi moisesta kunnialaulusta liikuttunut.

Helsingissä vanhimmat tiedot tiernalla kiertävistä teineistä, tähden kanssa laulavista ja rahaa keräävistä koulupojista, ovat vuodelta 1694, kertoo historioitsija Bo Lönnqvist Helsingin kaupunginmuseon Memoria-julkaisussa (1995). 1700-luvun lopulta on samoin mainintoja tierna- eli tähtipojista. Katajanokan tiernapojista on piirros vuodelta 1881.

Helsinkiläisissä tiernaryhmissä tiedetään ennen vanhaan esiintyneen myös valkoisiin vaatteisiin puetun Joulutähden jumalattaren.

Artikkelin lähde Kaleva