Kilpailu hopeakannusta

Tavallinen tarina: taas museo hävisi huutokaupassa yksityiselle

Eeva Kauppinen

OULU Oululaisen hopeasepän Lars Anders Hahnstedtin vuonna 1778 valmistama hopeakannu myytiin huippuhintaan Hagelstamin syyshuutokaupassa Helsingissä lauantaina.

Hopeakannun lähtöhinnaksi oli arvioitu 100 000 markkaa, mutta hinta nousi lopulta kolminkertaiseksi eli 300 000 markkaan.

Arvokasta kannua omiin kokoelmiinsa tavoitellut Pohjois-Pohjanmaan museo pysyi tukijoidensa avulla tarjouksissa mukana 290 000 markkaan asti.

Loppuvaiheessa museo hävisi kannun yksityiselle.

”Museon kannalta on hirveän murheellista, että tämä harvinainen hopeakannu ei päätynyt sen kokoelmiin pohjoissuomalaisten nähtäville”, kommentoi museonjohtaja Ilse Juntikka Helsingistä.

Hänen mielestään on olemassa moraalinen ristiriita, kun yhteiskunnan ylläpitämät laitokset - jotka kuitenkin tuottavat informaatiota sekä harrastajille että tutkijoille - eivät enää pysty tänä uusitsekkäänä aikana kilpailemaan kokoelmiinsa periaatteessa kuuluvista esineistä ja täydentämään kokoelmiaan kaikkia kansalaisia hyödyntävällä tavalla.

”On tavatonta, että museolla oli mahdollisuus pysyä kilpahuudossa näinkin pitkään mukana. Ilman tukijoitaan se ei olisi voinut kilpailla läheskään näin pitkälle.”

Ilmiö ei koske pelkästään kulttuurihistoriallisia museoita vaan myös esimerkiksi taidemuseoita Ateneumista alkaen. Museoiden hankintamäärärahat eivät riitä kilpailutilanteissa kuten tyypillisimmillään huutokaupoissa, ja kahminta on Ilse Juntikan mukaan yleinen ongelma.

Hahnstedtin hopeakannua vastaavia esineitä ei ole ollut myynnissä 20 vuoteen.

”Tällainen 1700-luvun loistoesine todellakin kuuluisi museoon. Tuolta ajalta on säilynyt koko maassa varsin vähän tämäntasoista esineistöä - ja oululaista sitäkin vähemmän. Museon kokoelmissa tämäntyyppiset esineet tietenkin parhaiten säilyvät, joka johtuu mm. siitä, etteivät ne jatka muutaman vuosikymmenen välein kiertoaan omistajalta toiselle.”

Ilse Juntikka luonnehti syyshuutokaupan ilmapiiriä muuten maltilliseksi. Pääosin pysyttiin lähtöhintojen tuntumassa.

”Myös venäläiset huutajat ovat osoittaneet laatutietoisuutensa. Kaikki venäläinen ei mene kaupaksi ylikorkeaan hintaan. Hekin hakevat tiettyjen taiteilijoiden tai tehtailijoiden teoksia ja tuotantoa, ja ostavat laatua”, totesi Juntikka.

Haluttu. Oululaisen hopeasepän Lars Anders Hahnstedtin osaamista vuodelta 1778.

Artikkelin lähde Kaleva