Peruuttamaton paha puuska
Ulla Ingalsuo
Kahdeksasluokkalaisen Hillan veli on jäänyt junan alle. Lauri on kuollut. Isosisko etsii syytä ja työstää samalla omaa suruaan. Hän kaipaa ärsyttävää pikkuveljeään ja menee metsään istumaan Laurin lempikivelle juttelemaan tämän kanssa. Lauri kertoo pahasta puuskasta ja siitä, kuinka sitä ei voi hallita. Pahassa puuskassa tekee typeryyksiä. Junan alle jääminen oli vahinko. Mutta sitä ei pysty enää perumaan.
Kirsti Kurosen vuonna 2015 ilmestyneen Paha puuska -säeromaanin taustalla on kirjailijan henkilökohtainen kokemus nuoren itsemurhasta. Parisenkymmentä vuotta sitten hän joutui pohtimaan, miksi serkku tappoi itsensä. Aihe tuli uudelleen ajankohtaiseksi, kun kirjailijan kotikaupungissa Lempäälässä kuoli muutama vuosi sitten junan alle lyhyen ajan sisällä useita nuoria.
– Jokaisen itsemurhan tehneen läheiset pohtivat varmasti näitä samoja asioita: miksi en huomannut, miksi en tehnyt mitään. Olisinko voinut auttaa, jos olisin tiennyt?
Kuusamolainen teatteriryhmä 9 sävyä tarttui vakavaan aiheeseen. 9.-luokkalaiset tytöt dramatisoivat runomuotoon kirjoitetun romaanin yhdessä ohjaajansa ja opettajansa Merja Danson kanssa ja nousevat esityksellään Ramppikuumeen lavalle Kankaanpäässä huhtikuun lopulla. Paha puuska on ainoa Pohjois-Suomesta valtakunnalliseen nuorisoteatteritapahtumaa valittu esitys.
Laurin rooli tehnyt Jonna Kajava sanoo, että näitä asioita miettii.
– Säeromaani muotona haastoi, mutta kun tekstiin pääsi kiinni, siihen jäi koukkuun. Vakava aihe oli meille ensimmäinen ja opetti paljon.
Vaikka teksti repii monen haavat auki, Kuronen toivoo sen myös lohduttavan.
– Vaikeistakin asioista on pakko kirjoittaa. Joskus ne tuovat jopa iloa.
Kuusamolaisten tulkinnan nähnyt kirjailija oli silminnähden liikuttunut ensi-illan jälkeen. Hän sanoo, että nuoret tavoittivat tekstistä myös sellaista, mitä siihen ei ollut kirjoitettu.
– Nuoren itsemurhaan ei välttämättä liity mitään selvää syytä. Taustalle ei tarvita mielenterveysterveysongelmaa, sydänsuruja tai koulukiusaamista. Joskus siihen riittää nuoren paha puuska, yksittäinen hormonipiikki.
– Kun itsemurhaan ei ole mitään selkeää syytä, ei kukaan voi auttaa. Mutta ei ole myös mitään sellaista, mikä toisi lohtua surijoille.
Moni itsemurhaksi epäilty teko todetaan Kurosen mukaan lopulta vahingoksi. Asiat menivät pidemmälle kuin nuori ajatteli.
– Nuoren elämään kuuluu kuolemattomuuden tunne ja ymmärtämättömyys siitä, että kuolema on lopullista. Jos edes yksi nuori, joka on ajatellut tällaista ratkaisua, pyörtää mielensä, niin kirjoittaminen on kannattanut.
Näyttämölle teksti päätyi, kun Merja Danso sai näytteen tekstistä muutamia vuosia sitten ja tallensi ne paperipinoonsa.
– Kun siivosin keväällä työhuonetta, löysin näytteen ja kiinnostuin. Hankin kirjan ja ehdotin tekstiä syksyllä tytöille. He innostuivat.
Runomuotoisen tekstin dramatisointi – siinä missä runojenkin – on harvinaista.
– Ajattelen kuitenkin niin, että kirjalla ja tällä teoksella ei ole kovinkaan paljon tekemistä toistensa kanssa. Ne molemmat ovat itsenäisiä taideteoksia, Kuronen sanoo.
Paha puuska nähdään Kuusamossa tänään perjantaina 14.4. kello 18 Nilon salissa. Nuorten teatterikatselmus Ramppikuume Kankaanpäässä 21.–23.4.2017.
”Jokaisen itsemurhan tehneen läheiset pohtivat varmasti näitä samoja asioita: miksi en huomannut, miksi en tehnyt mitään. Olisinko voinut auttaa, jos olisin tiennyt?”
Kirsti Kuronen
Kirjailija Kirsti Kuronen (oik.) sanoo, että on joka kerta yhtä suuri ihme, kun joku vaikuttuu tekstistä niin paljon, että haluaa tehdä siitä teatteria. Kuusamolaiset nuoret halusivat.
Kirjailija kiittää tekijöitä toteavasta dramatisoinnista, moniäänisyydestä ja ennen kaikkea rohkeudesta tarttua vaikeaan itsemurha-aiheeseen. Vasemmalta Emma Kivijärvi, Tiina Vira,
Inka Määttä, Sanni Tyni ja Vilma Jokinen.
Artikkelin lähde Kaleva 14.04.2017.