Partiosta löytää parhaat kaverit
yli 250 oululaisnuorelle.
Anssi Väisänen teksti // Pekka Peura kuvat
Vartionjohtajaksi!
Jenny Juusolan ja Taika Mäntyniemen kahdeksan vuotta kestänyt partiolaisura Pohjan Veikoissa on edennyt vuoden kestävään Onnenonkija-koulutukseen. Se antaa valmiudet vartionjohtajaksi.
– Oma vartio yhdessä Jennyn kanssa: siinä on tämänhetkinen päämäärä, Taika Mäntyniemi, 14, sanoo.
Illan koulutuksen yhtenä tehtävänä on kartoittaa toiveet, joita ilman kesäinen juhlaleiri ei ole täydellinen.
– Sinne pitää saada mukaan parhaat kaverit, karkkia ja hyvä tyyny, Jenny Juusola, 14, naurahtaa.
Illan kouluttaja Tiia Hyvälä näkee, että parinkymmenen nuoren ryhmässä on hyvinkin aineksia vartionjohtotehtäviin.
– Koulutus perehdyttää nuoret todella hyvin partiotoiminnan perusteisiin ja nuorempien ohjaamiseen. Kyllä näistä hyviä vartionjohtajia tulee, Hyvälä kehuu.
Lippukunnanjohtajana toimii toista vuotta Maria Koskela, 24, joka on lippukunnan kolmas naispuolinen johtaja. Hän esittelee ylpeänä lippukunnan uunituoretta Pohjan Veikot 100 vuotta -kirjaa.
– On harmi, ettei alkuaikojen materiaalia jäänyt vuoden 1944 pommituksen jäljiltä paljon talteen. Siinä menivät keskustan tilat ja arkistot samalla kertaa, Koskela harmittelee.
Sotien jälkeen partiotoiminta pääsi pikaisesti uuteen vauhtiin. Poikien lippukuntana toiminut Pohjan Veikot otti tytöt mukaan ja muuttui yhteislippukunnaksi 1980. Suomen Partiolaiset perustettiin kahdeksan vuotta aiemmin yhdistämällä partiopoika- ja partiotyttöjärjestöt.
– Meillä menee nyt hyvin. Otimme vuonna 2008 käyttöön uuden ohjelman, jossa toimintaryhmiä perustettiin viidelle ikäluokalle aiemman kolmen sijasta. Tämä on nuorten kehityksen kannalta paljon järkevämpi jako: ikäluokassaan on aina vain parin vuoden haitari.
Viime vuonna lippukunnassa oli 239 aktiivijäsentä, joista alle 26-vuotiaita 199.
– Suuri lippukunta jakaantuu ikäkausien mukaan osastoihin. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä on 18. Yli 15-vuotiaita aktiivijohtajia on nelisenkymmentä, kymmenvuotiaana partiosta innostunut lippukunnanjohtaja kehuu.
Partiotoiminnan huippuhetkiä ovat tietysti leirit.
– 100-vuotisjuhlaleiri pidetään kesäkuussa Saariselällä. Mukaan on jo nyt ilmoittautunut 106 halukasta, joten iso leiri on tulossa.
Juhlavuonna on tarkoitus saada valmiiksi Pilpajärven uusi kämppä.
– Entinen kämppä meni vuonna 2013 käyttökieltoon homeen takia. Kämppäprojekti saatiin heti vireille ja EU-rahaakin kustannuksiin.
Päätyökseen historiaa graduvaiheessa opiskelevalla Maria Koskelalla on yksi haave:
– Kun saisimme jostain lisätilaa, jotta voisimme tarjota kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla mukaan. Nyt meille on niin kova tunku, että 7–8- sekä 9-11-vuotiaat joutuvat jonottamaan päästäkseen mukaan.
Pohjan Veikot juhli satavuotiasta toimintaansa lauantaina.
Oulun pääkirjastossa avataan 12.4. kolmen sata vuotta täyttävän oululaisen partiolippukunnan yhteisnäyttely.
Syksyllä järjestetään Taiteiden yön yhteydessä kolmen lippukunnan yhteinen iltanuotio.
Fakta
Pitkät perinteet
Partiolippukunta Pohjan Veikot perustettiin 1917.
Lippukunnanjohtaja on nyt Maria Koskela.
Aktiivisia jäseniä noin 250, ikähaitari 7–48 vuotta. Sukupuolijakautuma on tasainen.
Osastot ovat Sudenpennut (7–8 v), Seikkailijat (9–11 v), Tarpojat (12–14 v), Samoajat (15–17 v) ja Vaeltajat (12–22 v).
Partioliike syntyi Englannissa 1907 kenraalimajuri Robert Baden-Powellin perustamana. Suomeen partioliike rantautui kolme vuotta myöhemmin.
Partion tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ottamalla huomioon heidän yksilölliset ominaispiirteensä.
Oulussa asiasta innostuivat liikunnanopettajat, jotka perustivat ensimmäiset lippukunnat koulujen yhteyteen. Hetkessä partiolaisia oli yli 700, jolloin alettiin perustaa erillisiä lippukuntia
1917 Ouluun syntyi kolme lippukuntaa: Pohjan Veikot, joka on aina ollut osa Oulun NMKY:tä, Oulun Valppaat ja Oulun Metsänkävijät. Oulun alueella toimii nyt parikymmentä lippukuntaa.
Artikkelin lähde Kaleva 10.04.2017.