Nuori mies antaa potkuja

Potkunyrkkeilijä Kalle Suvanto on tottunut antamaan enemmän iskuja kuin ottamaan niitä vastaan.

Nuorukainen ei ole asettanut uralleen pitkän tähtäimen tavoitteita, vaikka hän on jo aikuisten Suomen mestari.

Potkunyrkkeily

Teemu Wilenius

Oulu

Nuoren miehen oikeassa poskipäässä on viiltomainen arpi. Se on muisto parin kuukauden takaa Espoosta.

Turk­me­nis­tanin maajouk­ku­eot­te­li­ja Muhammet Jumamuradovic Altbyaev pääsi yllättämään takapotkulla Kalle Suvannon Finnish Openin alle 63,5-kiloisten välierässä.

Oululainen tiesi hyvin mitä on tulossa, mutta ei ehtinyt saada suojausta kunnolla eteen. Oma hanska aiheutti potkun voimasta ikävän nirhaaman poskeen.

Tärskyn jälkeen Kickboxing Team Oulun päävalmentaja Leif Stenius päätti keskeyttää ottelun.

– Se oli Lepalta (Stenius) ehdottomasti oikea päätös. Olin muutenkin häviöllä pisteissä ja osuma oli sen verran kova, että olin vähän pihalla, Suvanto kertaa.

– Huoltoaseman vessassa riitti kotimatkan aikana ihmettelemistä, kun peilistä katsoi hiukan erinäköinen mies. Toinen puoli kasvoistani oli melkoisen turvoksissa, 19-vuotias potkunyrkkeilijä jatkaa.

Suvanto tietää selvinneensä vähällä. Pieni muisto poskipäässä on ainoa vamma, josta urheilija on kärsinyt lajin parissa viettämänsä viiden vuoden aikana.

Kuten vammalistasta voi päätellä, Suvannolla on tapana antaa kehässä enemmän kuin ottaa vastaan. Vastustajat kokivat lahjakkaan oululaisen taidot viimeksi huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa.

SM-kisojen parhaana miesottelijana palkittu Suvanto antoi välierässä kyytiä kokeneelle Timo Venäläiselle (Lahden Kickboxing Club). Loppuottelussa jyrän alle jäi moninkertainen Suomen mestari ja arvokisaottelija Korede Lawrence (Tuusulan Nyrkkeilyseura).

– SM-kulta saattoi yllättää monet. Lawrencella on kuitenkin alla enemmän kansainvälisiä otteluita kuin Kallella otteluita yhteensä, Stenius muistuttaa.

Yksi yllättyneistä oli Suvanto itse. Edellisvuoden juniorien SM-kulta sai jatkokseen aikuisten kirkkaimman mitalin nopeammin kuin hän osasi odottaa.

– Olen luonteeltani sellainen ihminen, joka tykkää edetä askel kerrallaan. En ole koskaan asettanut urheilussa kauaskantoisia tavoitteita.

– Armeijassa oli tosin pakko sanoa ääneen, että aikuisten Suomen mestaruus on tavoitteeni tulevaisuudessa. Sen avulla sai lomat rullaamaan paremmin, Suvanto naurahtaa.

Lomat Kainuun prikaatissa pyörivät lopulta siihen malliin, että tupakaverit olivat toisinaan kateudesta punaisia. Viestimies Suvanto oli puolen vuoden aikana yhteensä 23 vuorokautta urheilukomennuksilla. Varusmiespalvelus päättyi joulukuussa.

– Pääsin kaikkiin kisoihin, mihin pitikin päästä. Suhtautuminen oli tosi ymmärtäväistä. Siitä suuret kiitokset kapteeni Muinosen suuntaan, Suvanto sanoo.

Oulunsalossa varttunut, mutta Muhokselle 11-vuotiaana muuttanut Kalle Suvanto hakeutui potkunyrkkeilyn peruskurssille ystävänsä Roope Niirasen vanavedessä vuonna 2012. Nuorempana lentopalloa ja kalastusta harrastanut poika innostui lajista heti niin, että jatkoi määrätietoista harjoittelua peruskurssin jälkeenkin.

– Aluksi ei käynyt edes mielen vieressä, että ottelisin vielä joku päivä. Ensimmäisen ottelun otin lopulta jo seuraavana vuonna, kun minua kysyttiin mukaan. Päätin kokeilla, vaikka jännitin ja stressasin paljon etukäteen.

Olotila on muuttunut. Nykyisin Suvanto tuntee vain pientä tervettä jännitystä juuri ennen ottelua. Kehässä hän puskee päälle vastustajaa prässäävällä tyylillä.

– Kalle on periksiantamaton. Hän painaa suomalaisella sisulla, eikä peruuta missään tilanteessa. Potkut ja lyönnit lähtevät todella kovaa. Valmentajan kannalta parasta on kuitenkin se, että Kalle osaa olla rauhallinen ottelun aikana. Hän kuuntelee ja toteuttaa ohjeita, Stenius kuvailee.

Suvanto kirjoitti ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta viime keväänä. Pitkästä matematiikasta kilahti tilille korkein mahdollinen arvosana eli laudatur. Hänellä on opiskelupaikka odottamassa Oulun yliopistossa, mutta tällä hetkellä elämä pyörii potkunyrkkeilyn ja töiden ympärillä.

– Harjoittelen kuutena päivänä viikossa ja noin puolitoista tuntia kerralla. Ennen kisoja määrät nousevat, joten ei tässä arkena oikeastaan muuta ehdi tehdä.

Suvannon jalat ovat tiukasti maan pinnalla, käytöksestä huokuu hyvä kotikasvatus.

Mitkä ovat rauhallisen, kohteliaan ja fiksun nuoren miehen tulevaisuuden suunnitelmat?

– En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona. Sen tiedän, että aloitan syksyllä tietotekniikan opinnot yliopistossa.

Fakta

Kalle-Oskari Suvanto

Syntynyt Oulussa 23. elokuuta 1997.

Pituus ja paino: 172 senttiä ja 64 kiloa.

Asuinpaikka: Oulu.

Työpaikka: Temrex Oy, merkkaamotyöntekijä.

-63,5 kg

Painoluokka otteluissa:
Alle 63,5 kiloa. ”Tarkoitukseni on siirtyä takaisin alle 60 kilon sarjaan, koska nykyisessä luokassa jään
vähän keskikokoiseksi.”

Perhe: Äiti ja pikkusisko. Tyttöystävä Kokkolassa.

Parhaat kisasaavutukset: Suomen mestaruus 2017 (K1, -63,5kg), Finnish Openin pronssi 2017 (K1, -63,5kg), Juniorien SM-kulta 2016 (K1, -60kg), juniorien SM-hopea 2015 (K1, -60kg), juniorien SM-hopea 2014 (Low Kick, -63,5kg). Sijoilla 9–16 juniorien MM-kisoissa 2014 (Low Kick, -60kg).

Muuta: Voitti sotilaiden nyrkkeilyn SM-kullan syksyllä 2016.

”Kallella on lajissa
mahdollisuus mihin tahansa. Hän on äärimmäisen
tunnollinen harjoittelija. Välillä häntä pitää jopa
toppuutella.”

Leif Stenius

KBT Oulun päävalmentaja, ainoa potkunyrkkeilyn mustan vyön haltija Pohjois-Suomessa

”Harjoittelen kuutena päivänä
viikossa ja noin puolitoista
tuntia kerralla. Ennen kisoja määrät nousevat.”

Kalle-Oskari Suvanto

Kickboxing Team Oulu janoaa
menestystä myös ulkomailla

Teemu Wilenius

Oulu

Kickboxing Team Oulu oli kolmantena vuonna peräkkäin SM-kisojen paras seura. Kahdeksan ottelijaa toivat Hämeenlinnasta mukanaan yhtä monta mitalia. Arvolätkistä neljä oli kultaisia, sillä Kalle Suvannon (-63,5kg) ohella Suomen mestareiksi ylsivät Petra Hämälä (-70kg), Aki Kulmala (-91kg) ja Teemu Seppälä (A-pojat, -57kg).

Päävalmentaja Leif Steniuksen mukaan seuraava tähtäin on asetettu ulkomaan kehiin – ja nimenomaan menestymiseen siellä.

Oululaisottelijat mittaavat taitojaan kevään aikana vielä Itävallan (21.–23.4) ja Unkarin (18.–21.5) World Cup -kisoissa. Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin on tarkoitus lähteä suuremmalla iskuryhmällä, koska se toimii samalla maajoukkueen näyttökisana.

– Uskon vahvasti, että saamme 3–5 urheilijaa mukaan potkunyrkkeilyn MM-kisoihin, jotka järjestetään lokakuussa Brasiliassa. Lisäksi tavoittelemme yhtä nuorten edustuspaikkaa. Tiimissämme on tällä hetkellä niin paljon hyviä ottelijoita, että keskinäinen kilpailu ja harjoittelu kehittävät kaikkia.

Seuran tilanne on hyvä myös siinä mielessä, että peruskursseille riittää kiitettävästi tulijoita. Ongelmia aiheuttavat lähinnä tilojen ahtaus ja tukijoiden niukkuus.

– Olen niin kiireinen valmennushommien kanssa, etten oikein tahdo ehtiä sponsoreita metsästää. Esimerkiksi kaupungin tukia emme ole koskaan hakeneet tai saaneet, vaan kisareissut on tehty omalla kustannuksella, Stenius toteaa.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 12.04.2017.