Muraaleja!
kun Aleksanterinkadulla olevan kerrostalon seinään maalataan muraali. Seinämaalauksia suunnitellaan nyt myös muualla.
Riitta Taulavuori tekstit
Oulun kaupungin ilme kohentuu tänä vuonna yhdellä ellei useam-
mallakin seinämaalauksella eli muraalilla.
Muraalisuunnitelmat ovat tällä haavaa pisimmällä keskustassa Aleksanterinkatu 21:ssä, missä taloyhtiön eli Asunto Oy Monttiinintalon hallitus on näyttänyt vihreää valoa seinämaalauksen luonnokselle.
– Taloyhtiön hallitus oli siihen varsin tyytyväinen, vahvistaa isännöitsijä Seppo Niemelä Oulun Isännöitsijätoimisto Oy:stä.
Seuraavaksi eli jo aivan lähiviikkojen aikana asia menee vielä kaupunkikuvatyöryhmään käsittelyyn.
Kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtajan, kaupunginarkkitehti Jari Heikkilän mukaan työryhmä suhtautuu lausunnoissaan lähtökohtaisesti myönteisesti taidehankkeisiin, jotka tuovat kaupunkiin väriä, iloa ja elämyksiä.
– Puolletaan asioita, jos niistä ei synny kenellekään haittaa, hän lisää.
Turkulainen taiteilija Jukka Hakanen pääsee aloittamaan noin viikon kestävän maalausurakkansa viisikerroksisen, vuonna 1939 valmistuneen kerrostalon päätyseinään näillä näkymin kesällä. Ajankohtaa ei ole lyöty vielä lukkoon.
Koska luonnos on viranomaiskäsittelyssä, taiteilija ei halua kuvailla tarkasti, millainen muraalista tulee.
Joka tapauksessa se kertoo Oulusta ja on jossain määrin samantyylinen kuin Hakasen kallioparkki Kivisydämeen vuonna 2015 maalaama tilaustyö.
– Taustaksi olen kaivellut Ouluun liittyviä tietoja. Ja onhan sitä tullut käytyäkin Oulussa muutaman kerran, Hakanen mainitsee.
Ennen muraalin tekoa talon seinästä poistetaan koruliikkeen valomainos, joka isännöitsijän mukaan on ollut pimeänä eli käyttämättömänä jo pidemmän aikaa. Taloyhtiön ulkoasu uudistuu lisäksi julkisivuremontilla.
– Vaikea sanoa, nostaako muraali varsinaisesti rakennuksen arvoa, mutta ainakin se lisää talon tunnettavuutta. Veikkaanpa, että se tallentuu ensi kesänä aika moneen kameraan, isännöitsijä Seppo Niemelä arvioi.
Kustannuksia muraalista ei tule taloyhtiölle sen paremmin kuin kaupungillekaan. Hankkeen rahoittajana on maalialan yritys Tikkurila, joka lahjoittaa Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi kotimaisten taiteilijoiden tekemiä muraaleja viiteen kaupunkiin eri puolille maata.
Aleksanterinkatu 21:n kerrostalon ohella Oulusta on katseltu myös muita kerrostalojen päätyjä mahdollisina paikkoina muraaleille.
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden suunnittelupäällikön Olli Rantalan mukaan kaupungille on tullut joitain ehdotuksia muraalikohteista, lisäksi Rantala itse on pitänyt omat silmänsä avoimina.
Jos ja kun asiat alkavat edetä, kaupunki voi auttaa löytämään muraalihankkeille toteuttajia ja rahoittajia.
Uusien seinämaalausten saamiseksi kaupunki on viritellyt yhteistyötä muun muassa Upea-katutaidefestivaalin kanssa.
Helsinkiläinen katutaideyhdistys Päävärit ry järjesti tapahtuman ensimmäisen kerran viime syksynä, ja tuolloin toteutettiin yhdeksän pysyvää suurta katutaideteosta seitsemässä suomalaiskaupungissa.
Pohjoisin kaupunki oli Kemi, jonne Balilta kotoisin oleva WD eli Wild Drawing toteutti julkisivumuraalin viisikerroksiseen taloon Keskuspuistonkatu 10–12:ssa.
– Selvittelemme parhaillaan sitä, voimmeko osallistua festivaaliin tänä vuonna, Rantala sanoo.
– Todennäköistä kuitenkin on, että Ouluun saadaan useampi muraali joko tänä tai ensi vuonna.
Myös Oulun katutaide ry:n puheenjohtajan Petteri Parhin mukaan Oulussa on parhaillaan vireillä tai mietinnässä ainakin pari muuta muraalihanketta.
Oulun katutaideyhdistys on ollut yhdessä hankkeessa kartoittamassa muun muassa mahdollisia tekijöitä.
Yhdistys itse toteuttaa tänä vuonna Katutaiteen Oulu -hankkeessa elävän katutaidenäyttelyn satavuotiaan Suomen kunniaksi. Näyttely toteutetaan luvallisesti julkisiin pintoihin, kuten alikulkuihin, siltarakenteisiin ja talojen seiniin eri puolilla Oulua.
Katutaide leviää nyt buumina koko maassa
Yhä useampi kerrostalo yhä useammassa kaupungissa eri puolilla Suomea on saanut viime vuosina pintaansa seinämaalauksen.
Nykymuotoisten muraalien suosio juontaa juurensa maailman suurkaupunkien katutaidebuumista 2000-luvun alusta.
Muraalibuumin aloittajana Helsingissä pidetään turkulaisen Jukka Hakasen 20 metriä korkeaa teosta, joka syntyi kesällä 2015 osana Arabian katufestivaalia.
Joissain pienemmissä kaupungeissa, kuten Porissa ja Lappeenrannassa, oli innostuttu seinämaalauksista jo ennen tätä.
– Ovathan ne isot kuvat näyttäviä, ja ihmiset tuntuvat oikeasti pitävän niistä, Jukka Hakanen pohtii muraalien suosiota.
– Aiheiltaan ne ovat tyypillisesti esittävämpää taidetta, ja siten ne ovat suurelle yleisölle esimerkiksi graffiteja helpommin ymmärrettävissä. Graffitien sanomahan ei välttämättä avaudu kaikille.
Näyttöä on saatu myös siitä, että luvallisiin paikkoihin tehty katutaide nostaa kynnystä töhriä näitä pintoja, huomauttaa Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden suunnittelupäällikkö Olli Rantala.
Oulussa katutaidehankkeiden vetäjänä on kunnostautunut erityisesti Oulun katutaide ry:n puheenjohtaja Petteri Parhi, joka on esimerkiksi kutsunut kaupunkiin useita taiteilijoita Suomesta ja ulkomailta.
– Katutaiteen jäänmurtajana voisi pitää Oulussa saksalaisen Tasson Värtön alikulkutunneliin vuonna 2014 maalaamia hevosia. Fotorealistisella otteella tehty teos on erittäin vaikuttavan näköinen, Parhi sanoo.
Oulun tällä haavaa tunnetuin olemassa oleva muraali on ruotsinsaamelaisen Anders Sunnan viime syksynä Oulun järjestötalon päätyseinään Mäkelininkatu 29:ään tekemä Kansan tahto.
Koska rakennus aiotaan purkaa ensi vuonna, teosta odottaa sama kohtalo kuin kulman takana Pakkahuoneenkadulla 1990-luvun alusta vuoteen 2007 ollutta Martti Mäen teosta Elämä on palamista.
Rakennusta purettaessa teoksen pelastamismahdollisuuksia yritettiin selvittää, mutta rakennustekniikka peri lopulta voiton, kuvailee kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä.
Aleksanterinkatu 21:een (kuva ylhäällä) odotetaan muraalia tänä vuonna, Seppo Niemelä kertoo. Mäkelininkatu 29:n muraali (kuva vasemmalla) sen sijaan puretaan. Pakkahuoneenkadulla ollut seinämaalaus hävisi jo kymmenen vuotta sitten.
Artikkelin lähde Kaleva 15.04.2017.