Kuorojen mies käy kotikaupunkiin
etelän nuorille.
Pia Kaitasuo
Kun Reijo Aittakumpu sunnuntaina asettuu kuoronsa, helsinkiläisen Sibelius-lukion tyttökuoron eteen Oulun Tulindbergin salissa, hän on omien sanojensa mukaan eräänlaisella pyhiinvaellusmatkalla.
– Minulla on vahvasti sellainen olo, että haluan näyttää kuorolleni paikan, jossa olen suunnilleen kaiken tärkeän musiikista ja opettamisesta oppinut, hän kiteyttää.
– Musiikkiharrastusta saan kiittää oikeisiin porukoihin joutumisesta.
Tämä koski ensiksikin kitaransoittotaitoisiin koulukavereihin tutustumista, jotka avasivat aihepiiriä pitkälti itseoppineelle Aittakummulle.
– Istuttiin naamat vastatusten. Joku näytti jonkun otteen, toinen neuvoi riffin. Tämähän oli ajalta ennen Youtube-opetusvideoita, Aittakumpu nauraa.
Klassisen kitaran, Aittakummun pääinstrumentin, opetusta löytyi yläasteen musiikkituntien ja työväenopistonkin puitteissa, mutta vasta opiskelu Madetojan musiikkilukiossa ruokki ”aitoa paloa”, kuten Aittakumpu itse asiaa luonnehtii. Lukion toisen luokan keväällä hän pääsi musiikkiopistoon, kun siellä vapautui paikka.
Toiseksi tärkeän äärelle johdattivat naapurin pojat.
– Meidän talossa Ampuhaukantiellä oli puolen tusinaa Ynnin Pojat -kuorossa laulavaa, ja tulin heidän kauttaan vedetyksi mukaan.
Tätä haastattelijankin täytyy pysähtyä äimistelemään. Mitä siellä Kaukovainiolla on poikalapsille syötetty?
Poikakuoron jatkeena seurasivat yläasteen viihdekuoro ja lukion sekakuoro, sitten Oulun kamarikuoro.
– Yhdelle naapurinpojista, laitoinkin taannoin viestiä todeten: ”Kiitos vaan ammatista!”
Nuorta ylioppilasta ohjattiin ottamaan tuntumaa musiikinopettajan työhön, ensin Kalajoella sitten Oulussa. Aittakumpu ymmärsi, että tämä olisi hänen tiensä: innostava ja palkitseva.
Jo aiemmin mielessä ollut haave musiikinopettajan työstä tuntui silti tavoittamattomalta, sillä välttämätön pianonsoiton taito puuttui. Se vain oli pakko ottaa haltuun, ja Sibelius-Akatemian asettama rima ylittyi.
Aittakumpu opetti pitkän pätkän Kallion lukiossa, nyt hän on lehtorina Sibelius-lukiossa, joka kuuluu musiikkilukioiden verkostoon.
Päivätyön lisäksi Aittakummun vuosiin kuuluu myös niin musiikinopetuksen sisältöjen suunnittelua kuin oppikirjaprojektejakin.
Sovittaminen on tänä päivänä ns. ammatillista peruskauraa, mutta Aittakumpu myös säveltää. Plakkarissa on esimerkiksi musikaaleja koulujen käyttöön.
– En ole kutsumussäveltäjä, vaan sävellän tarpeeseen, olen käsityöläinen.
Sen sijaan Aittakumpu on ”kuorojen mies”. Itse hän – verrattomaksi kuorotenoriksi tunnustettu – ei enää ehdi aktiivisesti laulamaan, vaan hän johtaa useita.
Tätä hän tekee lehtorinvirassaan laajalla skaalalla. Klassisen ohjelmiston lisäksi kuorot ovat olleet mukana muun muassa Pop’n’Roll-viihdeohjelmassa ja Jarkko Aholan joululevyllä.
– Elämys edellä mennään. Kuorolaulun merkitys tulee parhaiten esille laulamalla, Aittakumpu tiivistää prinsiippinsä.
– Olen esimerkiksi laulattanut Kallion lukiossa Kalliolle kukkulalle, sen Kaj Chydeniuksen version. Joka stemma tuli osata, ja sitten mentiin johonkin kaikuisaan tilaan laulamaan se. Harva pysyy tällaisen jälkeen irti kuorolaulun koukuttavuudesta.
Se tärkein ”oikeista porukoista” Reijo Aittakummun uralla on yhden miehen muodostama. Tätä tarinaa ei kerrottaisi ilman Markku Jounelaa, jonka Aittakumpu mainitsee ammatillisena esikuvana ja innostajana.
– Älyttömän olennaista oli, Markun työn kautta, tajuta oman persoonan kautta tekemisen merkitys.
– Opetukseni ei ole samanlaista, olenhan eri persoona, mutta sitä noudatan, etten esitä mitään. Ja tietty oppilaan tasolla oleminen – se on hemmetin paljon tärkeämpi montaa muuta asiaa!
Tulindbergin salin -konsertissa Sibelius-lukion tyttökuoro kohtaa Madetojan musiikkilukion kuoron, jota tätä nykyä johtaa musiikinopettaja Elina Könönen.
– Markku Jounelan johtama Madetojan musiikkilukion tyttökuoro oli nuorelle kitaristikuoropojalle iso esikuva: jotain saavuttamattoman taitavaa ja musikaalista, Aittakumpu luonnehtii.
– Minulle on tosi iso asia päästä esiintymään tuon kuoron kanssa vanhassa kotikaupungissani.
Tuomisinaan Aittakummulla tyttökuoroineen on nykymusiikkia, jota tallentuu toukokuussa syksyllä julkaistavalle äänitteelle.
– Sunnuntaina kuullaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran Lorca-sarja. Hard core -osastoa edustaa Esa-Pekka Salosen Dona Nobis Pacem.
Kuorojen yhteiskonsertti Tulindbergin salissa sunnuntaina 9. huhtikuuta kello 17.
fakta
Reijo Aittakumpu
Syntynyt 1965 Muhoksella.
Perheessä puoliso ja kolme lasta.
Ylioppilas Madetojan musiikkilukiosta 1984, Musiikin kandidaatti Sibelius-Akatemiasta 1993. Täydennyskoulutusta mm. Lontoon Royal Opera Housessa.
Musiikin lehtorina Kallion lukiossa 1998–2012, Sibelius-lukiossa 2012 elokuusta alkaen: opetusaineet kuorolaulu (kolme kuoroa), yksinlaulu ja musiikkiteknologia.
Sivutoimista opetusta Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2000 alkaen. Laulun ja kuorolaulun opetusta kansalaisopistoissa. Opettajien täydennyskoulutuskurssien opetusta.
Kuoronjohtajana muun muassa
Koiton Laulussa 2006–2011 ja Kampin Kukot -lauluyhtyeessä 1997–2007.
Laulanut vakituisesti tai avustajana yli 20 kuorossa, ammattilaulajana Radion Kamarikuorossa ja Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeessä.
Kymmeniä levytyksiä laulajana, tuottajana, äänittäjänä, sovittajana tai kuoronjohtajana.
Sävellyksiä: muun muassa musikaaleja, näytelmämusiikkia ja kuorosävellyksiä.
Madetojan musiikkilukion
tyttökuoro oli nuorelle
kitaristikuoropojalle
iso esikuva: jotain saavuttamattoman taitavaa ja
musikaalista.
Reijo Aittakumpu
Sibelius-lukion tyttökuoron on yksi monista
kuoronjohtaja-musiikinopettaja Reijo Aittakummun instrumenteista. Levytysprojektiinsa valmistautuva kuoro tuo Ouluun laajan kattauksen modernia kuoromusiikkia.
Artikkelin lähde Kaleva 07.04.2017.