Kalastajien jalintujen turva
Heidi Peltonen, teksti
Elja Herva, Unto Järvinen, Raimo Ahonen, kuvat
Oulu
Iin edustalla sijaitsevien Krunnien suojelusta vastaava Maakrunnisäätiö perustettiin vuonna 1937 edistämään alueen rauhoittamista ja lintujen suojelua. Maakrunnisäätiön 80-vuotista taivalta juhlistava valokuvanäyttely avataan tänään keskiviikkona kello 12 Rotuaarin lavalla. Lavan näytöllä esitettävissä kuvissa kerrataan saaren luontoa ja historiaa aina 1970-luvulta lähtien. Näyttelyn vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1970 ja tuoreimmat vuodelta 2007.
Kyseessä on viidestä erilaisesta kymmenen kuvan sarjasta koostuva yhteensä 12 minuutin mittainen kuvaesitys.
– Avajaisissa esitämme ainakin kaksi kuvasarjaa selostettuna, Maakrunnisäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula kertoo.
Näyttely on esillä toukokuun ensimmäiselle viikolle saakka. Näyttelyä ovat olleet valmistelemassa Karhulan lisäksi muun muassa saarilla vartijana toimiva Kyösti Juola, valokuvaaja Elja Herva sekä teknisestä toteutuksesta vastannut Rene Tauriainen.
Perustamisensa jälkeen säätiö osti yksityisiltä maanomistajilta maata sekä Ulkokrunnista että Maakrunnista.
Loput maat säätiö pakkolunasti valtion luvalla vuonna 1938. Virallisesti Krunnin alueen saaret rauhoitettiin Oulun lääninhallituksen määräyksellä luonnonsuojelualueeksi vuonna 1956.
Rauhoittamisen taustalla oli ennen kaikkea alueen linnuston ja merihanhen suojeleminen. Merihanhen suojelussa Krunneilla on onnistuttu, sillä viime vuosina alueella on tavattu sulkasatoaikaan jopa 1 400 merihanhea. Krunnien alue on tärkeä myös ruokeille.
– Ulkokrunni on ruokin ainoita merkittäviä pesimäalueita Perämerellä, Karhula kertoo.
Krunnien alue on Karhulan mukaan tärkeä turvapaikka alueen merilintujen lisäksi myös kasveille.
– Krunneille on muun muassa istutettu lajeja, jotka ovat muualla uhanalaisia. Esimerkiksi Ulkokrunniin on nyt istutettu onnistuneesti rönsysorsimoa, Karhula avaa.
Krunneilta turvapaikkaa hakevien lintujen rauhaa häiritsevät kuitenkin alueelle ilmestyneet supikoirat ja ketut.
– Supeja on kaadettu viime vuosina 44 kappaletta ja kettuja 15 kappaletta, vartija Kyösti Juola kertoo.
Vartijana vuodesta 2008 toimineen Juolan mukaan supikoiraa on pakko pitää loitolla Krunnien alueelta. Pedot verottavat lintukantaa ja erityisesti sulkasatoaikaan osa merihanhista on lentokyvyttömiä ja helppoja saaliita.
Alue on luontokohteen lisäksi myös kulttuurihistoriallinen kohde. Ulkokrunnin Pihlajakarin kämpät ovat toimineet kalastajien ja hylkeenpyytäjien suojina pitkään.
– Kämpistä vanhin on noin satakunta vuotta vanha, Karhula kertoo.
Ennen alueen rauhoittamista ja sen alkuaikoina kalastajat elivät Pihlajakarin kämpissä perhekunnittain. Vaikka aktiivinen kalastus on hiipunut 1970-luvulta lähtien, kämpät ovat tarjonneet suojaa niin kalastajille kuin alueella toimineille vartijoille.
Krunnin alueelta löytyy myös satoja vuosia vanhoja kasvien valtaamia jatulintarhoja. Karhulan mukaan Maakrunnisäätiö on mukana Metsähallituksen hankkeessa, jossa kasvillisuuden valtaamia alueita pyritään ennallistamaan.
Fakta
Krunnien saaristo
Perämerellä Iin edustalla sijaitseva saaristo.
Maakrunnille on mantereelta noin kymmenen kilometriä ja Ulkokrunnille kaksikymmentä kilometriä matkaa.
Saarilla pesii noin 60 eri lintulajia, joista suurin osa on merilintuja.
Krunnien suojelualue käsittää 480 hehtaaria maapinta-alaa ja 33 948 hehtaaria merta.
Alueelle rantautuminen vaatii lähes poikkeuksetta luvan Maakrunnisäätiöltä.
Luvassa kuturauhaa ja korjauksia
Heidi Peltonen
Ulkokrunnin merialue on Perämeren viimeinen Suomen puolella sijaitseva meriharjuksen kutualue. Maakrunnisäätiö on päättänyt asettaa kalan tärkeimmät kutualueet täydelliseen kalastuskieltoon.
– Meriharjuksen tärkeimmät kutualueet sijaitsevat Ulkokrunnin merialueella Äijänharjusta länteen, Maakrunnisäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula kertoo.
Krunneilla saa kuitenkin yhä harjoittaa kari- ja vaellussiian pyyntiä verkoilla lokakuussa ja rysäpyyntiä kesäisin vartijoiden osoittamilla paikoilla.
Kuntotarkastuksissa Pihlajakarin rakennuksissa on Karhulan mukaan havaittu merkittäviä korjaustarpeita.
– Ensi kesänä teemme ehkä vesikaton korjausta ja muuta pientä.
Kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin rakennuksiin suurten remonttien tekeminen vaatisi kuitenkin rahaa ja voimavaroja.
– Meillä on myös rakennuslupa yhdelle rakennukselle, mutta siihen eivät nyt taida paukut riittää, Karhula harmittelee.
Pitkän tähtäimen tavoitteena Maakrunnisäätiöllä on Krunnien muuttaminen hieman helpommin saavutettaviksi esimerkiksi suojaisamman sataman avulla.
Artikkelin lähde Kaleva 19.04.2017.