Hossan kansallispuisto haastaa kuvaajaa

Panoraamakuvat tuovat syvyyttä kuusamolaisen Petteri Törmäsen maisema-, lintu- ja revontulikuviin.

Ulla Ingalsuo

Hossa on luontokuvaajalle haasteellinen paikka, sanoo kuusamolainen luontokuvaaja Petteri Törmänen.

Kesäkuussa avattava, Suomussalmelle ja osin Kuusamoon sekä Taivalkoskelle sijoittuva kansallispuisto on maisemiltaan täysin toisenlainen kuin esimerkiksi kuvaajien suosimat Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistot.

– Hossasta puuttuvat hotspot-lajit ja maisema ei ole niin jyrkkäpiirteinen. Mutta kyllä puistossa kuvattavaa on – ja lukuisia todella mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten värikalliot ja Julma-Ölkyn kanjoni, Törmänen sanoo.

Suomen juhlavuoden kunniaksi perustettava kansallispuisto nostaa Törmäsen mukaan esille ihmisen ja luonnon yhteiselon merkityksen.

Törmäsen näkemyksiä Hossasta on esillä Kuusamon lentoasemalle avatussa kansallispuistonäyttelyssä. Vuoden ajan esillä olevan näyttelyn toinen kuvaaja on suomussalmelainen Pertti Härkönen, joka esittelee kuvillaan puiston nisäkäs- ja lintulajistoa.

– Olen kiitollinen siitä, että saan osaltani juhlistaa näyttelymme kautta tätä moni tavoin historiallista vuotta, Törmänen sanoo.

Miehen oma juhlavuosi jatkuu kesällä itärajan takana, kun Paanajärven opastuskeskuksessa Pääjärvellä avataan Törmäsen lintukuvanäyttely. Syksymmällä kuusamolaiskuvaajan tuotantoon voi tutustua Oulangan luontokeskuksessa.

Törmäsen tavaramerkkinä on totuttu pitämään revontulikuvia, mutta nyt esillä on hulppeita maisemia ja yksityiskohtia Suomen juhlavuoden kansallispuistosta. Mukana on myös Törmäsen suosimia panoraamakuvia.

Panoraamakuva tarjoaa Törmäsen mukaan kuvaajalle aivan uusia mahdollisuuksia.

– Sisältö syvenee, kun esimerkiksi lintukuvissa otetaan mukaan elinympäristö. Lintupanoraamakuvan lähtökohta on tietysti aina itse lintu, mutta lisäkuvilla voidaan laajentaa lopullisen kuvan tarinaa. On tärkeää, että lisäkuvat on otettu välittömästi samassa yhteydessä, jolloin valaistus- ja sääolosuhteet eivät ole ehtineet muuttua.

Lopullinen kuva voi koostua pääkuvaan liitetyistä jopa kymmenestä lisäruudusta. Kuva muodostetaan kuvia näyttöruudulla yhdistelemällä.

Nuoruudestaan lähtien valokuvaamista harrastanut Törmänen on ollut päätoiminen luontokuvaaja ja alan opettaja viimeiset viisi vuotta. Sitä ennen hän työskenteli autojen parissa.

Kiinnostus valokuvaamiseen on lapsuudenkodin peruja. Matkalaukussa säilytetyt vanhat valokuvat olivat kiehtovia. Ensimmäinen oma kamera oli Agfan pokkari, johon 10-vuotias koululainen investoi nuotta-airollisen tienansa. Äiti maksoi puuttuneet 20 markkaa.

Sittemmin into hiipui, kunnes harrastus alkoi uudelleen vuonna 1998 toisen lapsen syntymän myötä ja Törmänen pääsi Hannu Hautalan kisälliksi.

– Opin paljon valokuvaamisen perusteista ja muun muassa lintujen käyttäytymisestä, kiittää kuvaaja oppi-isäänsä.

Digikameran Törmänen otti käyttöönsä vuonna 2004.

Osallistuminen Lauri Kettusen Pohjoisen taivaan alla -luontodokumentin tekemiseen vuosina 2008–2011 avarsi näkemystä videoku­vauksen maailmasta.

Viime vuosina Törmänen on kuvannut videomateriaalia muun muassa Suomen Luontokeskus Haltialle.

Fakta

Petteri Törmänen

Syntynyt Kuusamossa 23.4.1967.

Luontokuvaaja ja luontokuvauksen opettaja.

Rakentanut myös monenlaisia kuvauskojuja.

Entiseltä ammatiltaan auto- ja korimekaanikko.

Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta.

Luontokuvauksen suhteen kaikkiruokainen: ”Tykkään kuvata maisemia, revontulia, lintuja ja talvea.”

Artikkelin lähde Kaleva 19.04.2017.