Elämän koko kirjo esillä
historiaa iskelmien kertomana.
Pia Kaitasuo
Arkinen ja todellinen elämä sovitettuna Suomen juhlavuoteen muistaen oman elinympäristön historiaa.
Siinä resepti, joka koetaan Iin työväentalolla tänään Iin kansalaisopiston laulajien ja orkesterin tarjoamina.
Minä suomalainen – elämän kirjopyykkiä -esitys syntyi laulajia opettavan Johanna Niskasen ideasta.
– Laulut eivät ole välttämättä siltä ajalta, johon ne kronologiassa on sijoitettu. Riitti että ne soveltuvat tematiikkaan.
Kansalaisopistossa laulua opiskellaan kahdella kaavalla: klassista ja kevyttä. Kummatkin joukot tuovat osaamistaan yleisön eteen pari kertaa vuodessa. Kevyen musiikin laulajilla on tullut tavaksi luoda teeman ympärille käsikirjoitus, puvustus ja koreografiakin. Laulamisen ohella kokemusta karttuu näin myös näyttelemisestä.
Mukana perjantaisessa musikaalissa on 23 laulajaa kaikkiaan reilusta 30 hengen opiskelijajoukosta. Maire Malo-Määttä on lauluryhmässä neljättä vuotta. Hän on muokannut laulujen koostetta yhtenäiseksi tarinaksi yhdessä Niskasen kanssa.
– Elämän kirjopyykki on kasvanut harjoitus harjoitukselta melkoiseksi pyykkivuoreksi, mutta sitä pestään laulaen innolla ja antaumuksella!
Näin laulajat kertovat kappalevalinnoistaan:
Elina Kaisto: Päädyin valitsemaan Irwinin laulun Maailma on kaunis, koska sen sanoma on niin toiveikas. Tämä laulu on ollut minulle pitkään läheinen. Kun kuulin teeman, kappaleen valinta tuli kuin luonnostaan.
Aloitin laulutunnit tammikuussa, joten olen mukana tällaisessa produktiossa ensi kertaa. On ollut mahtava huomata, kuinka koko porukka puhaltaa yhteen hiileen.
Maire Malo-Määttä: Lauluni on Jacques Brelin Amsterdam. En harjoitteluvaiheessa ajatellut sen sopivan esitykseen Suomi 100 -teemasta johtuen.
Tarinan kehittyessä myös Iin historiaksi Amsterdam kolahtikin paikalleen sen myötä, että Iin Röyttä oli puutavaranlastauspaikka, jossa kävi vuosittain hakemassa lastinsa muun muassa englantilaisia, saksalaisia ja hollantilaisia laivoja. Röytän ja Iin vanhan Haminan historia välkähtelee nyt hieman kirkkaampana mielessä: Finninkarin pooki josta tiirattiin laivojen tuloa, mistä mökistä löytyi se salakapakka johon trokattiin laivoista viinaa, Simunan pirtti jossa tehtiin laivojen huolintapapereita. Ja siinä rinnalla kulkee tavallisen iiläisen arkipäiväinen elämä, joka on osa minunkin historiaa.
Pitja Rössi: Olen valinnut kappaleeksi Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä. Siinä tuodaan mielestäni hienosti esille se, kuinka jokaisen meidän elämä on omalla ainutlaatuisella tavallaan täydellinen, vaikka siihen kuuluukin kaikille meille tuttuja aiheita: ”vaikeita kokemuksia, mutta ”myös hyvän murusia”, joiden ohitse usein huomaamatta arjessa kävelemme.
Jari Tiiro: Meille oppilaille syksyn ja kevään konsertit ovat kohokohdat. Se että yleensä on pystynyt jännitykseltä esiintymään yleisön edessä on vaatinut aika paljon, mutta kun bändi on päräyttänyt ensisävelet, niin jännitys on ainakin itseltä kutakuinkin poistunut ja laulu on vienyt mennessään.
Tämän kevään kappaleeksi valitsin Jamppa Tuomisen Voima rakkauden. Kappale on erittäin kaunis ja tunteellinen ja siitä on saatu sovitettua omalle äänelle sopiva tulkinta.
Sini Paakkola: Laulan Paula Vesalan Ei pystyny hengittää -kappaleen. Se on vahva ja puhutteleva, ja joskus myös itsellä on ollut samanlaisia ajatuksia, kun mitä biisissä lauletaan. Siksi siihen oli helppo samaistua.
Tämä kappale avaa esityksessämme 2000-luvun ja antaa sellaisen sykäyksen alkuun, että tänä päivänä naiset eivät vaan silittele vaatteita tai ripustele verhoja, vaan ovat vahvoja naisia, jotka voivat tehdä mitä haluavat!
Eila Kyröläinen: Asuin perheineni Ruotsissa liki 20 vuotta, ja kuuntelin siellä mielelläni Abbaa. Valitsin laulukseni I have a dream -laulun suomenkielisen version Kuin unta vain. Sen sanat koskettavat tänäänkin, ja sopivat aikamatkamme alkuun. Sodat ja nälänhätä ovat todellisuutta nytkin kuten myös sisällämme elävä toivo paremmasta.
Minä suomalainen – elämän kirjopyykkiä perjantaina 21. huhtikuuta kello 19 Iin työväentalolla.
Eila Kyröläinen (vas.), Pitja Rössi ja Maire Malo-Määttä sonnustautuvat tänään laulunsa ja yhteisen aikamatkan edellytämiin vetimiin ja astuvat estradille 20 laulajatoverinsa kanssa. Suomen satavuotinen historia piirtyy esityksessä esiin Iin menneisyyttä valottavin yhtymäkohdin.
Artikkelin lähde Kaleva 21.04.2017.