Vireä Ii houkutteli

KulttuuriKauppilan uusi toiminnan-
johtaja Merja Briñón haluaa kirkastaa
Iin kulttuurielämää entisestään.

Elina Ursin

Merja Briñón hyppäsi sanamukaisesti liikkuvaan junaan. Joka toinen vuosi Iissä järjestettävän Art Ii Biennaalin (AIB) järjestelyt olivat hyvässä vauhdissa, kun Briñón valittiin jatkamaan Micropolikseen siirtyneen Leena Vuotoveden pestiä KulttuuriKauppilan toiminnanjohtajana sekä Iin kunnan kulttuurivastaavana.

Briñón ennätti vastata tasan vuoden Lapin läänintaiteilijana kansainvälisistä produktioista ja tuottamisesta Rovaniemellä, kun uusi työ toi moniosaajan pari sataa kilometriä etelämmäs maaliskuussa.

Taiteen manageroinnin ja viestinnän ammattilaisen houkutteli Iihin taidekeskukseen liittyvät kansainväliset tehtävät sekä vakituinen työ, mitä läänintaiteilijan pesti ei ollut.

Kuvataiteilijana Briñón hallitsee kuvataidekentän eri osa-alueet ja ymmärtää taidetta tekijän, taiteilijan näkökulmasta.

– Työ on houkutteleva ja se vastaan minun osaamistani. Tuottajan työssä on tärkeää tuntea oman taiteenalansa erityispiirteet ja tekijän arkeen liittyvät vivahteet.

Kansainvälisyys puolestaan on ollut 10 viime vuotta vahvasti läsnä Savossa syntyneen Briñónin elämässä. Taide on vienyt Eurooppaan ja Venäjälle useaan otteeseen vierailemaan ja asumaan, mutta myös rakkaus. Briñónilla on viimeiset 10 vuotta ollut koti Madridissa, missä aviomies Félix Briñón asuu.

– Espanja on minun toinen kotimaani ja espanjan kieli meidän yhteinen arkikieli. Miehelläni on virka Espanjan sosiaali- ja terveysministeriössä. Elämme kahden maan välissä, mutta suunnitelmana on asettua Suomeen.

Espanjan syvä talouskriisi oli syy siihen, miksi kolmen vuoden yhteisen Madridin vuoden jälkeen Briñón joutui kääntämään katseensa Suomeen. Ensimmäinen hakemus suuntautui Lapin taiteilijaseuraan, jonne Briñón työllistyi managerin pestiin vuonna 2010.

Kynnys asettua Iihin oli Briñónille suhteellisen helppoa. Olivathan KulttuuriKauppila ja edellinen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi entuudestaan tuttuja ja taidekeskuksen maine hyvä niin Suomessa kuin ulkomailla.

Briñónin työ jakaantuu kunnassa kahteen osa-alueeseen: 60 prosenttia työajasta menee KulttuuriKauppilan toiminnanjohtajan tehtävien hoitamiseen ja 40 prosenttia Iin kulttuurivastaavan työhön.

– On harvinaislaatuista, että näin pieni kunta pyörittää kansainvälistä taidealan organisaatiota. Iissä ylipäänsä on virkeä meininki, aktiivisia toimijoita on vähän kaikilla aloilla. Myös kunta on sitoutunut niin henkisesti että taloudellisesti taiteen toiminnan tukemiseen.

Briñón näkee Iin valtavan potentiaalin pääväylän varrella.

– Se on mahdollisuus, mitä ei ole hyödynnetty tarpeeksi.

Ii on tehnyt viime vuosien aikana paljon Ii 2020 -kuntastrategian eteen. Briñón toivoo, että seuraavaksi kunnassa tartutaan kulttuuriohjelmaan. Se kirkastaisi myös KulttuuriKauppilan ja Art Ii Biennaalin toimintaa ja tehtäviä. Uuden luominen ja vanhan kehittäminen vaatii kuitenkin taloudellisia resursseja.

– Minulla on tavoitteena saada Iihin isompia rahoituksia esimerkiksi EU:lta. Päämääränä on keskustan kehittäminen, julkisen taiteen lisääminen sekä taide ja hyvinvointi -teema. Listalla on myös hyvässä vaiheessa olevan Iin kansainvälisen toiminnan kehittäminen unohtamatta kuntalaisten osallistumista suunnitteluun ja yhdessä tekemiseen.

Tällä hetkellä Briñónin mielessä tykyttää kesän Art Ii Biennaali. Tänä vuonna biennaali esittelee saamelaista ympäristötaidetta teemalla Poetics of the Material.

Tapahtuma alkaa 1. kesäkuuta kymmenpäiväisellä taiteilijoiden työskentelyosiolla. Avajaisia vietetään 11. kesäkuuta. Samana päivänä KulttuuriKauppilan näyttelytiloissa avataan saamelaistaustaisen, ruotsalaisen Anders Sunnan kesänäyttely. Sunna on myös seuraava taidekeskuksen residenssivieras, edellinen taiteilija Emily Little palasi kotiin Roomaan huhtikuun alussa.

Biennaaliin osallistuu kahdeksan saamelaistaiteilijaa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Vuodesta 2008 lähtien Biennaali on tuottanut teoksia Iin kulttuuriperintäalueille sekä Iin ympäristötaidepuistoon nelostien varteen.

– Vähintään yhden kahdeksasta teoksen haluan sijoittaa keskustaan. Toiveena on, että ympäristötaidetta sijoitetaan kuntakeskustaan ja julkisiin tiloihin myös tulevaisuudessa.

Omaa taiteellista työtään Briñón tekee, kun siihen on aikaa.

– Aiemmin olen keskittynyt maalaamiseen, mutta nyt suuntana ovat minimalistiset, pelkistetyt ja suuri kokoiset installaatiot.

Seuraava näyttely on lyöty lukkoon ja se on keväällä 2017 MUU galleriassa Helsingissä.

fakta

Merja Briñón

Syntynyt Kaavilla vuonna 1975.

Aloitti maaliskuussa Taidekeskus KulttuuriKauppilan toiminnanjohtajana. Vastaa myös Art Ii Biennaalin johtajuudesta sekä toimii Iin kunnan kulttuurivastaavana.

Taiteen manageri ja kuvataiteilija.

Asuu ja työskentelee Iissä ja Madridissa.

Tekee parhaillaan taiteen tohtorin opintoja taiteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa.

Musiikin maisteri, taidehallinto, Sibelius-Akatemia 2009.

Medianomi, graafinen viestintä ja kuvittaminen, Kuopion Muotoiluakatemia 2002.

Kuvataiteen opinnot, taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto 2010–16 sekä Universidad de La Laguna, Teneriffa, Espanja 1999.

Lukuisia yksityisnäyttelyitä Suomessa, viimeisin 2016 Helmikuun kuukauden taiteilija, Rovaniemen taidemuseo/Kulttuuritalo Korundi, Rovaniemi.

Yhteisnäyttely How to Read in the Dark?, Grimmuseum, Berliini, Tarton Taidehalli ja Joensuun taidemuseo 2015.

Tulevat näyttely muun muassa MUU galleria, Helsinki, 2017.

Taiteen edistämiskeskus, Lapin taidetoimikunnan apuraha 2014.

Merja Briñónin työhuone on taidekeskus KulttuuriKauppilan pihapiirissä, missä myös kuvanveistäjä-kuvataiteilija Sanna Koivisto työskentelee. Merja Briñónin ääni- ja valoinstallaatioteos Stigmí.

Artikkelin lähde Kaleva 07.04.2016.