Sukellus Bardin sanojen mereen
Runoteatteri Roso kohtaa silosäkeen ja jakaa Shakespeare-rakkautta yleisölle.
– Miten hulvaton velikulta Shakespeare on! ohjaaja Sanna-Maija Karjalainen ihailee.
Eeva KauppinenTänä viikonloppuna on mahdollista viettää kolme varttia Bardin seurassa. Oulu-opiston Runoteatteri Roso tuo Pohjankartanon näyttämölle William Shakespearen maagisia henkilöhahmoja, sonettien intiimiä puhetta ja kiihkeitä tunteita.
Shakespeare on teattereiden kestosuosikki. Suomessa on esitetty tämän maailman kuuluisimman näytelmäkirjailijan ja runoilijan tekstejä noin 530 kertaa ammattiteatterissa.
Tosin juuri nyt hänellä ei näytä olevan kysyntää.
Runoteatteri Rosoon Shakespearen valitsi ohjaaja Sanna-Maija Karjalainen.
– Shakespeare on luonut näytelmäkirjallisuuden hienoimpia, dramaattisimpia ja syvimpiä henkilöhahmoja, Karjalainen sanoo.
– Henkilöt ovat ihmisille tuttuja. Hyödynnämme tätä tuttuuden ideaa.
Alunperin runoteatterin vetäjä Sanna-Maija Karjalainen aikoi tehdä esityksen kokonaan Shakespearen soneteista.
– Mutta sitten ajattelin, että Shakespearen näytelmien herkullisesta henkilögalleriasta voi ihan hyvin lainata hahmoja.
– Shakespeare itse lainasi melkein kaikkien näytelmiensä juonet muilta. Hän tarttui perinteisiin tarinoihin ja kertomuksiin, ja nosti ne omalle tasolleen. Niinpä mekin voimme ihan hyvin lainailla Shakespearea.
Shakespeare todellakin kierrätti toisten kirjoittamia näytelmiä ja historiallista materiaalia.
Shakespearen tuotannossa on mistä valita. Bardi kirjoitti 38 näytelmää, 154 sonettia sekä lisäksi joitakin runoelmia ja runoja.
– Valitsin neljä näytelmää, joista otin pätkiä:
– Tämä on tutkimusmatka, miten Shakespearen teksti taipuu runoteatterin käsittelyyn.
Esityksessä soljutaan tarinoista ja kohtaloista toisiin.
– Improvisaatioharjoitusten pohjalta nousi esiin kolme kiinnostavaa teemaa: kauneus, valta ja identiteetti. Varsinaista temaattista lähestymistapaa meillä ei kuitenkaan ole. Esitys on sukellus shakespearelaiseen maailmaan.
Punaisten verhojen takaa yleisön eteen astuvat Macbeth ja Lady Macbeth, Hamlet ja Ofelia sekä Orlando ja Rosalinda
Mukana on näytelmän pätkiä ja sonetteja laitettuina roolihenkilöiden suuhun.
– Shakespearella on paljon, mistä nykyihminen voi ammentaa. Tällaiset teemat niin kuin kosto Macbethissa tai Hamletin identiteettikriisi, jossa ihminen on omien sisäisten ja ulkoisten vaatimusten ahdingossa. Eivät ristipaineet häviä minnekään, Sanna-Maija Karjalainen toteaa.
– Ja miten hulvaton velikulta Shakespeare on! Hänen teksteilleen on ominaista kaiken läpäisevä lämpö, inhimillisyys ja monisyisyys. Siihen jos pikkuisen pääsee käsiksi.
Neljätoista Shakespearen näytelmää suomentanut Lauri Sipari on sanonut, ettei yksinpuhelua, monologia, ole olemassakaan. Roolihenkilö keskustelee aina – jos ei vastanäyttelijöiden niin yleisön tai itsensä, isänsä haamun tai sisäisten demoniensa kanssa.
Osa Shakespearen magiikkaa on hänen virtuoosinen kielensä. Näytelmien ja sonettien kieli viehättää myös Sanna-Maija Karjalaista.
– Jo ihan pelkästään sen kielen kuuleminen on tämän matkan arvoinen, hän sanoo.
– Mikä tässä on hauskaa, että meidän runoteatterin nimi on Roso ja Shakespeare kirjoittaa silosäettä. Roso kohtaa silon, ja pieni kohtaa ison.
Siparin mukaan yhtä tärkeitä kun repliikit ovat repliikkien välit: miten repliikit räsähtävät yhteen tai kelluvat toistensa ohi. Ne saattavat näyttää runoilta, mutta ovat roolihenkilön puhetta.
– Shakespeare uskoi, että näyttelijä tuo näyttämölle tullessaan maailman mukanaan ja teatterin illuusio vangitsee katsojat. Kunnioitan sitä ajatusta, Karjalainen sanoo.
Shakespeare kyllä hallitsee yleisön viettelyn.
Shakespeare-projektissa ovat mukana runoteatterilaiset Arja Haapakoski, Virpi Heinikoski, Sofia Heininen, Marianne Kauppila, Erja Kärkkäinen, Laura Lohvansuu, Raija Murto, Irma Nyman, Kirsi Oikarinen ja Katri Päkkilä.
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
Fakta
Artikkelin lähde Kaleva 02.04.2016.