Randomissa pohje venyy, aika venyy

Parkour loikkasi tanssiteokseen. Ossi Ilano etenee
näyttämöllä hyödyntäen abstrakteja palikoita, putkia ja kuutioita. Anssi Laihon sävellys vaihtaa perspektiiviä ja kääntää horisonttia kuin tasohyppelypelin maailmassa.

Eeva Kauppinen, teksti
Teija soini, kuvat

Ossi Ilano jännittyy hyppyyn kuin jokin jäntevä kissaeläin. Hän keskittyy, kyykistyy ja loikkaa. Ilano ponnahtaa pehmeästi kuin pyydystäjä päin monikulmaista kappaletta, joka näyttämöllä edustaa urbaanin ympäristön tai luonnon estettä.

Koreografi Jouni Järvenpään ja tanssija Ossi Ilanon Random tuskin on maailman ensimmäinen parkour-tanssiesitys, mutta uniikki Oulussa.

Kaksikko lähti liikkeelle parkour-taituri Ossi Ilanon temppuarsenaalista ja eteni kohti näyttämöllistä tasohyppelypeliä.

Parkour on jo itsessään hyvin esteettistä.

– Olen kerännyt kaikki temput, jotka Ossi osaa ja laittanut ne yhteen, Järvenpää kiteyttää.

– Niin me ihan konkreettisesti tehtiin. Kahdella ensimmäisellä viikolla käytiin läpi kaikki temput, jotka Ossille tulivat mieleen. Siitä alkoi nähdä, mitkä kuuluvat tavallaan samaan sarjaan.

Jouni Järvenpää on oululaislähtöinen, Turussa toimiva tanssija (s. 1977), joka valmistui Amsterdamin School for New Dance Developmentista koreografiksi 2002.

Ossi Ilano (s. 1987) on oululainen teatteritaiteilija ja parkour-ohjaaja, joka on työskennellyt Akseli Klonkin produktioissa vuodesta 2008.

Random-teoksessa Ilano pääsee parkourin osalta kotikentälleen.

Kaupungilla parkour-harrastajaa ovat vastassa betoni, asvaltti ja kivi. Ilmavirta suhisee korvissa ja betoninmurut lenkkareiden alla.

Näyttämöllä esteitä ovat abstraktit palikat, suorakaiteet ja kuutiot.

– Lapsuudesta muistan Ei saa koskea lattiaan -leikin. Jos näyttämöllä olisi kirjahylly ja sohva, ne eivät kauan kestäisi, Jouni Järvenpää hymähtää.

– Random-teoksessa ei edetä suoraviivaisesti kaupungilla vaan monimutkaisesti yhdessä huoneessa, hän vertaa.

– Tuntui, että koreografiassa täytyy tsuumata sellaisia kohtauksia kuin oltaisiin suurennuslasin alla. Tärkeää on jännitteen ylläpitäminen ja yksityiskohtien kuljettelu, kun temput ovat koko ajan matkassa.

Kuinka parkour kotiutuu teatterilavalle?

– Aluksi se tuntui tosi erikoiselta, parkour-taituri Ossi Ilano myöntää.

– Parkour on ulkona totisempaa kuin sisällä. Sisäkursseilla meillä on pehmustettuja esteitä ja mahdollisuus käyttää patjoja. Ulkona treenaus on kovaa ja ankaraa meininkiä. Tanssitaiteilijana Jouni Järvenpää näkee eri tavalla ne tekniikat ja liikkeet, joita me parkourissa harjoitellaan. Oli mielenkiintoista huomata, mitä mahdollisuuksia niissä on.

Oululainen säveltäjä Anssi Laiho (s. 1977) luo parkour-teokselle vaihtuvan ympäristön.

Alusta asti haettiin rytmistä materiaalia, joka sopisi vuoristomaisemaan tai mikroskoopin alle.

Laihon sävellyksen yksityiskohdista tulee mieleen flipperi, pelimaailma.

– Kun soitin ensimmäisiä sävellysluonnoksia 7-vuotialle pojalleni Nuutille, hän sanoi, että tämä on ihan kuin Ida-peli, jota me on pelattu tabletissa. Pelissä prinsessa Ida seikkailee maailmassa, jossa on vaihtuvia perspektiivejä. Siitä tuli tämä tietokonepeliajatus ja tasopomppimisjuttu, Laiho kertoo.

Musiikki luo Randomiin jännitteitä ja tukee käänteitä.

Teoksen nimi viittaa siihen, että esitystä leimaa tietty satunnaisuus.

– Randomissa ei ole tarinaa tai syvällisempää mysteeriä taustalla, joka pitäisi tulla selvittämään. Tämä on sitä mitä näkyy, Järvenpää lupaa.

Lisää verkossa
Katso video. kaleva.fi

FAKTA

Mitä on parkour?

Juuret 1800-luvun Ranskan armeijan esteradoissa, parcours du combatant, mistä nimikin on johdettu.

Pohjalla Georges Hebertin (1875–1957) luonnollisen liikkumisen filosofia, La méthode naturelle.

Laji sai alkunsa 1980-luvun alussa Pariisin esikaupungissa Lissesissä, kun teini-ikäinen David Belle kavereineen alkoi lapsuuden leikkiensä sekä sotilastaustaisen isänsä inspiroimana käyttää koko kaupunkia uuden harrastuksensa ympäristönä. Yhtenä ”toisen sukupolven” parkourin perustajista mainitaan myös Sébastien Foucan.

Rantautui Suomeen 2000-luvun alussa Jyväskylästä ja Helsingistä.

Syksyllä 2004 joukko oulunsalolaisia kavereita näki parkouria internetissä. Ryhmä lähti ulos kokeilemaan lajia, ja syntyi tiimi ESAT.

Oulun Parkourseura perustettiin 2013. Ohjaajina toimivat Janne Laurila, Anssi Rajaniemi ja Ossi Ilano.

Harjoituksilla pyritään henkilökohtaisen fyysisen ja teknisen tason parantamiseen sekä kehon hallinnan harjoittamiseen erilaisissa ympäristöissä monipuolisesti.

Parkour-tanssia Lontoossa toimii Parkour Dance Company, joka on esiintynyt vuodesta 2014. Norjassa ainakin Frikar Dance Company on käyttänyt myös parkouria monilajisissa teoksissaan.

Random on tanssiksi koreografioitua parkouria. Akseli Klonkin tuottaman teoksen ensi-ilta on Valvenäyttämöllä Oulussa tänään 9.4. kello 14. Esitys on suunnattu 6–106-vuotiaille.

Ossi Ilanolla on kyky rikkoa painovoima tai harhauttaa sitä. – Parkour on sulavaa ja turvallista, mutta tehokasta liikkumista pisteestä A pisteeseen B. Käytämme omaa kehoamme näiden pisteiden välisten esteiden ylittämiseen tai voittamiseen.

Artikkelin lähde Kaleva 09.04.2016.