Rakkaudesta kotiseutua kohtaan
Urheilun ja rokin kuuntelun parissa varttuneiden ”Jäälin jätkien” sisäpiirijutusta
alkunsa saanut rokkifestivaali on kasvanut nykyaikaan tuunatuksi kyläjuhlaksi.
Tapahtumaa voi pitää osoituksena
kotiseuturakkaudesta.
Riitta Taulavuori tekstit // Jukka-Pekka Moilanen kuvat
märältä ja ankealta.
Ja mikä on hyrskähdellessä, kun on esimerkiksi saatu kuulla koomikonkyvyistään palkitun Matti Patrosen sukkelaa sanailua ja Suomen huutokauppakeisarina tunnetun Aki Palsanmäen jäyhänleppoisaa jutustelua. Tenavia ja heidän vanhempiaan villinnee Liikkuva Laulureppu. Osalla porukasta on todennäköisesti ääni yhä käheänä edellispäivänä alkaneiden kaukalojalkapallo-otteluiden kannustushuudoista.
Tunnelmaa täydentävät pääsymaksullisen ohjelmaosuuden esiintyjät: avajaisiltana Pää-Äijät ja CatCat sekä toisena ehtoona Sonata Arctica, Santa Cruz, Tuohimaa, Aki Louhela ja Ari Koivunen Duo.
Jäälin urheilukentällä 17.–18. kesäkuuta järjestettävä tapahtuma on kyläjuhlaksi laajentunut Jäälicityrokki eli JCR. Jääliläinen Marco Järvenpää ja haukiputaalainen Jani Suopanki ovat nyt esittelemässä kyläjuhlamiljöötä ja kertomassa kekkereiden alkuvaiheista. Myös jääliläisyyden olemusta ja merkitystä pohditaan.
Järvenpää ei kaihda kertoa, että tapahtuma on osoitus kotiseuturakkaudesta. Sitä ei ole edes globaali maailmanmeno tukahduttanut.
hyvä porukkahenki.
Sisäpiirijutusta paikalliseksi rokkifestariksi ja nyt koko kansan kyläjuhlaksi laajentunut JCR on historiansa aikana ehditty järjestää vaikka missä, muun muassa Club Teatrian tiloissa. Jäälin urheilukentällä se on ollut vuodesta 2011.
JCR:n ydinjoukko on ollut aina Jäälistä.
– Alun perin homma lähti liikkeelle omalta takapihalta, kavereiden kesken vietetyistä kotibileistä joskus 1990-luvun alussa, Järvenpää muistelee.
Jäälicityrokkiin ja Jäälin urheilukentälle tiivistyy Järvenpään mukaan paljon jääliläisyydestä ja ”Jäälin hengestä”.
Jäälissä 1970- ja 1980-luvuilla lapsuusvuosiaan viettäneet ovat pelanneet täällä lätkää ja huudattaneet kentän laidalta rokkia mankalta, Järvenpää kertoo. Näiden ”Jäälin jätkien” porukka on edelleen olemassa, vaikka elämä on kuljettanut ketä minnekin.
– Ulkopuolelta tulleena voisi sanoa, että ”Jäälin jätkillä” on hyvä porukkahenki, he pitävät yhtä ja auttavat mielellään toisiaan, Suopanki arvioi.
Kiimingin Jäälissä pikkupojasta asunut Järvenpää sanoo olevansa itse ”henkeen ja vereen jääliläinen”, eikä tätä tunnetta muuttanut edes muutaman vuoden takainen kuntaliitos, jossa Kiimingistä tuli osa Oulua.
– Oulu on ollut meille jääliläisille aina tässä vieressä. Minä ja monet jääliläisistä kavereistani olemme tunteneet olevamme aina vähän enemmän oululaisia kuin kiiminkiläisiä.
fakta
Ohjelmassa koko perheen ilmaistapahtumia sekä maksullisia iltatapahtumia.
Kyläjuhlat alkavat markkinoilla ja kaukalojalkapallon alkulohkoilla (urheilukentän kaukalossa) perjantaina 17.6. Iltaohjelmassa Pää-Äijät ja CatCat.
Juhlat jatkuvat lauantaina 18.6. markkinoilla ja kaukalojalkapallon finaalilla, lisäksi Liikkuvan Laulurepun lastenkonsertti, huutokauppa ja stand up -koomikko Matti Patronen. Iltaohjelmassa Sonata Arctica, Santa Cruz, Tuohimaa, Aki Louhela ja Ari Koivunen Duo.
Lisätietoa www.jcr.fi
Asukkaita
Sijaitsee Kuusamontien eli valtatie 20:n varressa, noin 8 kilometriä Kiimingistä Oulun suuntaan ja noin 17 kilometriä Oulusta koilliseen, Jäälinjärven rannalla.
Asukkaista huomattava osa käy töissä kanta-Oulussa. Alueella iso työpaikkakeskittymä on Välikylän yrityspuisto, jossa on pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
Tunnettuja jääliläisiä ovat muun muassa jääkiekkoilijat Antti Aarnio, Mikko Lehtonen, Kimmo Lotvonen, Ilkka Mikkola ja Janne Niinimaa, Talent-kilpailun 4. tuotantokauden voittaja Daniel Helakorpi, hiihtäjä Teemu Kattilakoski sekä
Oulun hiippakunnan piispa
Samuel Salmi.
Jani Suopanki (vas.) ja Marco Järvenpää Jäälin urheilukentän kaukalon reunalla. Täällä pelataan kyläjuhlien aikaan maailman ensimmäiset kaukalopallon Jäälin MM-kisat.
Sirkka Paaso (vas.) ja Vappu Kiviaho arvostavat Jäälin rauhallisuutta. Kiviaho odottaa innolla ensi kesän kyläjuhlia: ”Ainakin huutokauppakeisari Aki Palsanmäki pitää nähdä.”
Jäälinoja oli Kaarina Kailolle tärkeä syy valita asuinpaikaksi Jääli. Lähin uimapaikka on oman pihasaunan rannassa.
Kaarina Kailo liikkuu Hulda-koiransa kanssa mielellään luonnossa.
Sirkka Paaso arvostaa Jäälin
rauhallisuutta.
Marco Järvenpää (vas.) ja
Jani Suopanki esittelevät Jäälin
urheilukenttää, jossa pidetään ensi kesänä vanhan ajan kyläjuhlat nykyaikaan tuunattuina.
Jäälin vahvuus on luonnossa
Riitta Taulavuori– Voi, ei siinä yksi päivä riittäisi, jos alkaisi kertoa, miten Jääli on minun aikanani muuttunut, naurahtaa Jäälin ostoskeskuksessa kauppareissulla oleva Sirkka Paaso.– Paljon on tänne palveluita tullut, mutta on niitä myös mennyt.
1940-luvun lopulla syntyneen Paason juuret ovat syvällä Jäälin maaperässä.
– Olen niin jääliläinen kuin olla voi. Äidinäitinikin syntyi täällä.
Paason ystävätär, Vappu Kiviaho tuntee hänkin olevansa ennen muuta jääliläinen. Perhosta kotoisin oleva rouva on viihtynyt täällä kohta 30 vuotta.
Molempien mielestä rauhallinen maalaisympäristö metsineen on jääliläisyyttä parhaimmillaan.
Eri maissa ja kaupungeissa asunut kulttuurintutkija Kaarina Kailo on ollut ”jääliläinen kosmopoliitti” vuodesta 2003.
Hän ihastui paikkaan, joka on lähellä Oulun keskustaa, mutta joka samaan aikaan on hyvin maaseutumainen ja tarjoaa luonnonrauhaa ainutlaatuisine maastoineen. Tässä maisemassa on riittänyt tilaa liikkua myös Hulda-koiran kanssa.
– Pääsyyni valita asuinpaikakseni Jääli oli nimenomaan Jäälinoja. Sen humuspitoisessa ”mustassa virrassa” on jotain kiehtovan myyttistä.
Mielenkiintoisen paikan Jäälistä tekee myös rakennuskannan monimuotoisuus. Modernien kotien ja ”ökytalojen” katveesta löytyy pieniä tönöjä, muun muassa lahoamaisillaan olevia saunoja. Ne tuovat tuulahduksia menneestä ajasta. Kailolla on ollut mielessä tehdä jossain vaiheessa kirja Jäälinojan varren ihmisistä ja heidän tarinoistaan.
Kailon mielestä metsä ylipäätään kuuluu suomalaisen mielen- ja sielunmaisemaan.
– Toivon kovasti, ettei Jäälistä tehdä mitään modernia puistolähiötä.
Artikkelin lähde Kaleva 20.04.2016.