Punainen risti puhuttaa

Kirkkovaltuutettu Mika Flöjt haluaisi vaihtaa Kuusamon
Pyhän Ristin kirkon ristin jälleen valkoiseksi.

Kirkkoneuvosto ei lämpene ajatukselle, vaan perustelee punaista väriä Kristuksen sovintoverellä.

Ulla Ingalsuo

Kuusamo

Kuusamon Pyhän Ristin kirkon punainen risti puhuttaa jälleen. Kirkkovaltuutettu Mika Flöjt haluaisi palauttaa 52 metrin korkeudessa olevan ristin alkuperäiseen, valkoiseen väriin. Kirkkoneuvosto ei valtuustoaloitteelle lämpene.

– Minusta punainen risti on pelottava. Uskon, että se voi myös ahdistaa yöllisiä kulkijoita, Flöjt sanoo.

Kirkon ristin pitäisi valtuutetun mielestä korostaa kirkastumista ja pelastumista, ei kärsimystä, kuten ristin väriä nyt perustellaan.

Vuonna 1951 valmistuneen kirkon risti oli alun perin kirkas, mutta vuosina 1970–1978 kirkkoherrana toiminut Erkki Vaaramo halusi sille punaisen valaistuksen. Vaaramon mukaan Kristuksen ristin valaistuksen on oltava punainen, koska risti kertoo Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen vuodattamasta sovintoverestä.

Silloisen kirkkovaltuutetun, rovasti Seppo Ervastin mukaan asiasta ei päätöstä tehtäessä juuri keskusteltu, vaan vasta jälkeenpäin väriä on alettu vierastaa.

– Joidenkin mielestä punaisella värillä on häiritsevä merkitys ja jotkut ovat mieltäneet sen vasemmistoaatteeseen, Ervasti sanoo.

Ervasti mukaan ristin punaisella värillä haluttiin korostaa Kristuksen kärsimystä ja rakkautta.

– Luottamuselimissä koettiin tuolloin niin, että kuusamolaisessa hengellisessä perinteessä keskeisesti esillä pidetyn sovintoveren sanoman tähden ristin väriksi sopii hyvin punainen.

Kuusamon lisäksi punainen risti on Pohjois-Suomessa vain Rovaniemen kirkossa. Kansansuussa väriä on perusteltu läheisillä lentokentillä ja lentoliikenteen turvaamisella.

Flöjt kerto kuulleensa Rovaniemellä myös tarinan, jonka mukaan Kuusamon ja Rovaniemen punaiset ristit symboloisivat saamelaisten tahrittua verta, ovathan alueet metsäsaamelaisten alkuperäistä asuinaluetta. Saamelaisten tilanne muuttui vuonna 1673 annetun asutusplakaatin myötä. Sen seurauksena uudisasukkaat saivat luvan ylittää lapinrajan ja asettua saamelaisten maille.

– Tapasin kerran Rovaniemellä nuorisoporukan vähän huonoilla teillä. Kun kysyin, mikä on hätänä, yksi pojista totesi, että mikä tätä kaupunkia vaivaa, kun kirkon ristikin on punainen.

Flöjtin mukaan punainen väri pistää silmään ja vaikuttaa negatiivisesti.

– Kärsimyksen korostaminen on turhaa. Kirkon tornista pitäisi loistaa pelastumisen, ei kärsimyksen valo.

Flöjt kertoo pohtineensa kirkon ristin väriä pikkupojasta lähtien ja luvanneensa lähipiirilleen, että jos tulee valituksi kirkkovaltuustoon, tekee ensi töikseen aloitteen ristin värin muuttamisesta.

– Sain paikan arvalla ja lunastin lupaukseni.

Valtuustoaloitetta käsitellyt Kuusamon kirkkoneuvosto ei aio muuttaa ristin väriä. Tiistaina kokoontuva kirkkovaltuusto saa tiedokseen neuvoston päätöksen, jonka mukaan ristin väri säilyy punaisena. Taustaksi on kuultu entistä kirkkoherra Raimo Karvosta sekä rovasti Seppo Ervastia.

– Jo Kuusamon kirkon nimessä puhutaan rististä. Kirkossamme on erilaisia ristejä, jotka viestivät ristinsanoman eri ulottuvuuksia. Torniristin punainen väri liittyy kokonaisuuteen, mistä kirkon erilaiset ristit kertovat, neuvosto toteaa.

Fakta

Kuusamon kolmas kirkko

Punaristinen Kuusamon Pyhän Ristin kirkko on Kuusamon kolmas kirkko.

1694

Ensimmäinen kirkko valmistui Kuusamojärven rannalle vuonna 1694 ja se korvasi Torankijärven rannalle viittä vuotta aiemmin rakennetun vaatimattoman saarnatuvan.

1804

Puinen ja pohjakaavaltaan ristin muotoinen kirkko kävi kuitenkin ahtaaksi, ja niinpä päätettiin rakentaa uusi kirkko. Kuusamon toinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkko korjattiin perusteellisesti ja vihittiin uudelleen elokuussa 1935.

Syyskuussa 1944 toisen
maailmansodan aikana saksalaiset polttivat Kuusamon kirkonkylän, ja samalla tuhoutui myös ennen sotaa peruskorjattu kirkko.

Uusi kirkko rakennettiin vuosina 1949–1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertil Liljeqvist. Kooltaan kirkko on
40 metriä pitkä ja 18,5 metriä korkea niin kutsuttu pitkäkirkko.

1951

Kirkko rakennettiin osin amerikkalaisten rahallisella tuella. Istumapaikkoja siellä on noin 800 hengelle. Kirkon vihki piispa Väinö Malmivaara 26.8.1951.

Lähde: Kuusamon seurakunnan historia (Ervasti, Kyllönen, Näppä 1981).

Kirkkovaltuutettu Mika Flöjt haluaisi vaihtaa Kuusamon kirkon ristin värin punaisesta valkoiseksi. Hän perustelee aloitettaan sillä, että kirkon
tehtävä on pelastumisen, ei kärsimyksen sanoman julistaminen. Kuusamon Pyhän Ristin kirkko
valmistui vuonna 1951. Kirkon
risti oli alun perin kirkas, mutta vuosina 1970–1978 kirkkoherrana
toiminut Erkki Vaaramo halusi sille punaisen valaistuksen.

Artikkelin lähde Kaleva 03.04.2016.