Kirppis taipuu nyt tanssiksikin

Pelkkä pöytätila ei enää riitä. Teemat ja
tapahtumat ovat tulleet värittämään
kirpputoritoimintaa.

Pia Kaitasuo teksti // Jarmo Kontiainen kuvat

”Sun silmäs mulle hohtaa, niist’ uneksin mä vaan.”

Trio Iloset tahdittaa tanssikansaa Oulun Laatukirpputorin kahviossa Hiukkavaarassa. Lieneekö moista toimintaa missään muualla päin maata?

– Joku kanta-asiakkaista kysäisi vähän pilan päiten, etteikö täällä voisi järjestää tansseja, pitkän linjan kirpputoriyrittäjä Anneli Keskitalo kertoo.

– Päätin että kokeillaan!

Viiden euron piletin on ostanut parikymmentä tanssihaluista joka tiistai loppiaisaatosta asti. Musiikista vastaa aina livebändi.

Esiintyjille ajankohta, kolme varhaisillan tuntia arkipäivänä, on erinomainen.

Sitä se on myös tanssijoille, vakuuttaa Merja Nissinen, jolla on Taisto-puolisonsa kanssa takana liki päivälleen 40 vuotta yhteisiä tansseja.

– Tämä on ihan parasta liikuntaa!

Yrittäjän pontimena on yksinkertaisesti tehdä ydintoimintaansa tunnetuksi.

– Nuoret ovat siirtyneet nettikirpputoreihin, ja haemme uutta asiakaskuntaa. Olisimme muutoin tiistaista perjantaihin avoinna vain päiväsaikaan. Nyt työssä käyvät ehtivät kirppisostoksillekin muulloinkin kuin viikonloppuna, Keskitalo selvittää.

Toinen Laatukirpputorin uutuuksista on keskiviikkoiltojen huutokauppa, joka sekin on osoittautunut suosituksi.

Enää kirpputoriksi ei riitä sopiva tila ja laudasta nakutellut looshit vaatetangon pätkineen. Kirppiksille tullaan viettämään aikaa. Näin ollen kahvinurkkaus jonkinlaisine pöytäryhmineen löytyy useimmilta kirpputoreilta.

Osa kirppiksistä satsaa kahvin kylkiäismyyntiin. Pullan ohella voi saada vatsansa täyteen ihan lämmintä ruokaa.

Laatukirppis on pioneeri tässäkin.

– Kun puolisoni kanssa aloittelimme kirpputorin pitämistä 23 vuotta sitten Paljetiellä, meille tuli sunnuntaiselle kirppikselle myyjiä Raahea ja Kemiä myöten. Ruoan tarjoilu lähti heidän aloitteestaan.

Tänään kahviotoiminta on Laatukirppiksellä keskeistä. Lounaalle saapuu päivittäin vakiväkeä. Kotiruoka ja itse tehdyt leivonnaiset tekevät kauppansa.

Useimmilla kirpputoreilla on nykyään jälleenmyyntipalvelua, josta peritään provisio, ja hyvin tavallista on tarjota apua myös myyntipaikan siistimiseen.

Hinnoittelu on taitolaji, ovat monet huomanneet. Tämä on yksi Vadelmatarhan vahvuuksista.

– Täyspalvelu on helppo valinta kiireiselle lapsiperheelle. Myyntisopimukseen kuuluu, että tavaraa voi tuoda kaksi ikeakassillista. Me hinnoittelemme tuotteet, myymme ne ja tilitämme. Yli jääneet voi lahjoittaa meidän kauttamme hyväntekeväisyyteen, yrittäjä Kirsti Juhonsalo selvittää.

Kirppiskonseptia toteutetaan tällä erää neljällä muulla paikkakunnalla Oulun lisäksi.

Juhonsalon yrittäjäkumppani Susanna Kokko on myös pienten lasten äiti. Niinpä asiantuntemusta myytäviin tuotteisiin löytyy. Kaksikko yhytti toisensa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilassa, ja Vadelmatarha avasi ovensa Limingantullissa viime vuoden toukokuussa.

Ekologisuus ja kierrättäminen oli naisten yhteinen intressi ja se on myös olennainen osa Vadelmatarha-konseptia. Kirppiksillä on myynnissä teemaan liittyviä tuotteita.

– Olisin itsekin arvostanut tällaista paikkaa pari vuotta sitten, Juhonsalo kommentoi.

Vadelmatarhoille on ominaista toiminnallisuus. Oulussa järjestetään samantyyppisiä tapahtumia kuin muissakin Vadelmatarhoissa, mutta myös itse räätälöityjä kohderyhmänä lapsiperheet.

– Tulevana viikonloppuna 22.–24. huhtikuuta meillä on Masut & Minimiit -tapahtuma, jossa on mukana muun muassa kätilöitä, imetystukihenkilöitä ja kantoliina-asiantuntija.

Viikoittaista toimintaa on Kerttukerho, kaikille avoin perhekerho, joka kokoontuu maanantaisin.

– Tänne saa tulla ihan vaan hengaamaan! Olemme pyrkineet satsaamaan viihtymiseen, ja leikkipaikka on sijoitettu niin, että se näkyy hyvin joka puolelle myymälää, Juhonsalo kertoo.

Kevättalvella otettiin ohjelmaan myös maksullinen, kahden tunnin lapsiparkki kerran viikossa.

Vadelmatarha-konseptiin kuuluu myös, että saman katon alle on löytynyt toimintaideaa täydentäviä muita ammatinharjoittajia. Oulussa mukaan tuli marraskuussa Anu Maronen ompelimoineen.

Kirpputoritoiminta etsii uusia muotoja, mutta ennen muuta se on asiakaskunta, joka on uudistunut toimintatavoiltaan. Toivomuksia tohditaan esittää ja oman suosikkikirppiksen puolesta ollaan valmiita kampanjoimaan.

Ja jos kirppiskauppa on löytänyt netin, sinne ovat menneet kivijalkakirppisten yrittäjätkin. Asiakkaat tavoitetaan nykyisin tehokkaasti sosiaalisen median kautta.

Kyselyt, kuvat ja arvonta takaavat laajemman näkyvyyden kuin pelkkä perusinformaation jakaminen. Tässä on monella yrittäjällä vielä oppimista.

Fakta