Hiastinlahdelle kohosi uusi lintutorni
Pohjois-Iin kyläyhdistyksen joukkue valmistautuu
toukokuiseen Tornien taistoon.
Iijokisuiston Hiastinlahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde.
Juttusarjassa nostetaan uudelleen esiin ihmisiä tai ilmiöitä menneiltä vuosilta ja kysytään, mitä nyt kuuluu.
Jutun kuvassa seisoi Iin Hiastinlahden huonokuntoinen torni, josta oli jo sahattu portaat pois, ettei kukaan kiipeäisi käyttökiellossa olleeseen torniin.
Ei kuitenkaan tullut korjaajaa, vaan purkaja. Ja sen jälkeen rakentajat.
Oulun Seudun Leader myönsi Iin kunnalle runsaan 102 000 euron rahoituksen, jonka turvin Patakarin nokalle on noussut uusi lintutorni.
– Meillä on torstaina harjakaiset, Pohjois-Iin kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anita Sievänen iloitsee.
Tornin purkaminen ja uuden rakentaminen oli kyläyhdistyksen toiveena jo 2013, jolloin odoteltiin uuden hankekauden alkua.
– Hankkeessa tehdään myös pitkoksia, siltoja ja opasteita, siistitään ympäristöä ja kunnostetaan nuotiopaikka, Sievänen luettelee.
Nyt töihin on kuitenkin tiedossa tauko, sillä Natura-alueella ei saa tehdä töitä lintujen pesimäaikana, joksi on määritelty 15.4.–31.7.
Rantametsässä kaikuukin jo melkoinen konsertti ja kurkipariskunta hiippailee rantaviivassa vain muutaman sadan metrin päässä tornityömaalta.
Kyläyhdistys halusi työllistää hankkeessa paikallisia ja onnistuikin siinä mainiosti.
Sieväsen mukaan tornin suunnittelija ja rakentajat ovat Pohjois-Iistä. Myös pitkospuut ostettiin paikalliselta yrittäjältä.
Markku Veijola ja Juha Similä olivat ensimmäistä kertaa lintutornia rakentamassa, mutta tornin pystyttäminen sujui vaikeuksitta.
– Siitä oli kuvat, Similä perustelee lakonisesti.
Tornin lava on runsaan viiden metrin korkeudella ja torni seisoo todella tukevasti rantametsän reunassa.
Veijola kertoo tornin perustuksista löytyvän puoli metriä kalliomursketta.
– Pylväät ovat yli kaksi metriä maan sisällä, Veijola valottaa horjumattomuuden taustaa.
– Vuonna 2017 kyläyhdistyksen on tarkoitus työllistää alueisännöitsijä, joka pitäisi aluetta kunnossa ja voisi mahdollisesti opastaakin kävijöitä, Sievänen lisää.
Hiastinlahden luontokohteita on kunnostettu yhteistyössä monien toimijoiden kanssa.
– Työ ei olisi onnistunut ilman Iin myötämielisyyttä, Sievänen kiittelee kunnan kylämyönteistä asennetta.
Sievänen kertoo myös Pohjois-Iin jakokunnan suhtautuneen maanomistajana myönteisesti alueen käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys antoi asiantuntija-apua ja osallistui lammasaidan rakennustalkoisiin.
Hiastinhaaran varteen nousi talkoilla yhdessä päivässä 675 metriä lammasaitaa.
Sieväsen mukaan lampaat ennallistavat merenrantaniittyä tehokkaasti ja tulevaisuudessa lammaslaidunta on tarkoitus laajentaa lintutornille asti.
Lintutornin tulikoe on 7. toukokuuta, jolloin järjestetään BirdLife Suomen järjestämä Tornien taisto. Kyläyhdistyksen joukkue on jo ilmoittautunut kisaan.
Hiastinlahden vanhan tornin tuloksilla on sijoituttu monta kertaa maakunnan tornien kärkipäähän.
fakta
Alue muodostuu Hiastinhaarasta, joka on Iijoen suiston haara ja varsinaisesta Hiastinlahdesta.
Hiastinhaaran suisto on kapeiden
jokiuomien, saraikkoniittyjen valtaamien entisten jokiuomien ja pensoittuneiden saarien mosaiikkia.
Hiastinlahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde, jonka arvokkaimpia pesiviä lajeja ovat härkälintu, silkkiuikku ja uivelo.
Alueen ranta- ja vesikasvillisuus on hyvin makeavesivaikutteista, ja rantaniityt ja ilmaversoisten vesikasvien muodostamat vyöhykkeet muistuttavatkin sisävesirantoja.
Hiastinlahden perukassa on laajoja järvikaislan ja rantaluikan muodostamia kasvustoja. Rantaniityillä vallitsevat sarat ja heinistä luhtakastikka. Matalassa vedessä on runsasta vesikasvillisuutta.
Suiston uloimmilla saarekkeilla on harvaa kiiltopajupensaikkoa, kun taas sisemmillä saarilla on kiiltopajun lisäksi harmaaleppäpensaikkoja.
Hiastinlahti on hyvä pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähtämisalue vesilinnuille ja kahlaajille.
harmaudessa 10.10.2013 Kalevassa julkaistuun juttuun.
Artikkelin lähde Kaleva 13.04.2016.