Haaveesta totta: Huonosti vartioitu tyttö
Ranskalaisen Jean Daubervalin ballet d’action eli toiminta-
baletti on Heli Kuulan pitkäaikainen unelma. Teos kertoo
tavallisesta maaseudun väestä jumalolentojen sijaan.
Mukana on 59 tanssijaa Oulusta.
Eeva Kauppinen, teksti
Jukka-pekka moilanen, kuvatRanskalaisen Jean Daubervalin (1742–1816) baletti Huonosti vartioitu tyttö on ollut Oulun ammattikorkeakoulun lehtorin, balettipedagogi Heli Kuulan suuri haave.
Baletti esitettiin ensimmäisen kerran Grand Theatre de Bordeaux’ssa Ranskan vallankumouksen aattona 1789.
– Tämä baletti on minulle rakas ja tärkeä, koska se kertoo tavallisesta ihmisestä: minusta, sinusta, meistä jokaisesta, Kuula perustelee hymyssä suin.
– Minulle tulee semmoinen olo, että sitä on helppo katsoa. Ja jos olisin tanssija, luultavasti viihtyisin roolissa kuin roolissa. Sieltä löytyy niin monia puolia meistä ihmisistä.
Hymyyn on aihetta, sillä Kuula sai oivalluksen: nyt jos koskaan!
– Juuri nyt meillä on talossa semmoiset opiskelijat, että näen sieluni silmin, kuka on baletin Lise, kuka Colas, kuka Simone ja kuka Alain.
– Ajattelin, että sama tilaisuus ei toistu ehkä koskaan, joten tartu siihen nyt. Älä jää odottamaan.
Daubervalin baletin synty sijoittuu murrosvaiheeseen, jolloin balettimestari ja tanssiteoreetikko Jean-Georges Noverre (1727–1810) alkoi kehittää balettia itsenäisenä taidemuotona.
Noverre poisti solistit ja kertojat. Ajatuksena oli, että tanssija ilmaisee kaiken tanssiliikkeillään, ilmeillään ja eleillään.
Jean Dauberval oli Noverren oppilas.
Tällaisesta draamallisesta baletista käytettiin nimitystä ballet d’action, toimintabaletti. Siis baletti, jossa on äksöniä.
Oulussa koko illan baletti Huonosti vartioitu tyttö on puristettu tuntiin.
– Kyllä näin tehdään, perinteisiä baletteja lyhennetään, Kuula selittää.
– Olemme tehneet baletista tunnin mittaisen tiivistelmän. Mukana ovat periaatteessa kaikki näytökset, mutta ei väliaikaa. Eivätkä poistot ole tarinan kannalta kohtalokkaita.
Heli Kuulan lisäksi ohjauksesta vastaavat baletin tuntiopettajaa Hanna Sirén ja balettipedagogi Kirsi Aromaa, joka tanssi Lisen roolia Suomen Kansallisbaletissa 1980-luvulla.
Huonosti vartioitu tyttö – La Fille mal gardée – on yksi vanhimpia modernin baletin historian vielä esitettyjä teoksia. Monet koreografit ovat tehneet siitä omia versioitaan. Musiikkikin on vaihdettu useasti.
Itse asiassa Dauberval muutti baletin nimenkin ohjatessaan sen Lontooseen.
Ensimmäinen nimi oli Le ballet de la paille, ou Il n’est qu’un pas du mal au bien (Baletti oljenkorresta, tai on vain yksi askel pahasta hyvään).
Heli Kuulaa tässä baletissa kiehtovat rakkaus-teeman ohella yhteisöllisyys, työnteon-teema ja kuinka kannan vastuun teoistani -eetos.
Rakkaus, työ ja raha ovat edelleen ajankohtaisia teemoja.
Toteutuksessa on 59 tanssijaa. Valtaosa heistä tulee Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksesta, baletin lisäksi kansantanssin, paritanssin ja showtanssin linjoilta.
Lisäksi mukana on kaksi baletin erikoiskoulutusluokkaa.
– Nuoremmat baletin erikoiskoulutusluokkalaiset ovat tipuja, kanoja ja kukko, isommat kylän tyttöjä, Kuula kertoo.
Heli Kuula on ylpeä oppilaistaan.
– Ihan ensimmäisistä harjoituksista alkaen he ovat lähteneet tekemään tanssijan työtä. Tämä ei tarkoita nyt, että opettelee askelia tai musiikin iskuja, vaan opettelee oikeasti esiintymistä, roolityötä. Näen nuorissa olevan potentiaalin, miten he heittäytyvät haasteisiin ja kantavat vastuun. Eivätkä he lipeä, kun hommat eivät etene niin kuin Strömsössä. Se on uuden oppimisen mahdollisuus.
Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain tanssija, koreografi ja tanssiteoreetikko Jean-Georges Noverren (1727–1810) syntymäpäivänä 29. huhtikuuta.
Kuin Romeo ja Julia, mutta ilman myrkkyä
Eeva KauppinenHuonosti vartioitu tyttö, Lise, on rakastunut Colasiin. Harmi vaan, ettei poika tule äveriäästä perheestä. Sillä Lisen äiti, leski Simone, haluaisi naittaa tyttärensä varakkaaseen sukuun. Mieluummin naapurin höpsölle mutta rikkaalle Alan-pojalle kuin köyhälle Colasille.Jean Dauberval sai inspiraation balettiinsa Pierre-Antoine Baudouinin mustavalkoisesta grafiikan työstä. Siinä on kuvattuna heinäaitassa itkevä palvelustyttö, jota vanhempi nainen – ehkäpä tytön äiti – toruu. Piirroksen vasemmassa yläkulmassa tytön rakastaja pakenee pitkin tikapuita aitan ylisille.
Oulussa baletin pääosissa on kaksoismiehitys. Lisen roolin tanssivat Jutta Salmela ja Ella Gröndahl. Colasia esittävät Ville Sievänen ja Saku Tonteri. Leskiäidin roolin tekevät Jyrki Kontkanen ja Saku Tonteri.
– Mikä tässä on niin ihanaa, hyvät roolihahmot, paljon huumoria ja tilannekomiikkaa, baletin tuntiopettaja Hanna Sirén sanoo.
Eetu Laitinen kansantanssinlinjalta on Alain.
– Rooli on erittäin hauska. Olen saanut hyvinkin vapaat kädet toteuttaa sitä. Se oli haastavaa, että minulle osuu myös balettisoolopätkä. Sekin on kyllä tälle raukalle hyvin sopivaa liikettä.
Baletin asetelmassa on paljon samaa kuin Romeossa ja Juliassa.
– Mutta tässä on onnellinen loppu. Lopussa ei juoda myrkkyä, balettipedagogi Hela Kuula täsmentää.
rooleissa on kaksoismiehitys.
Tässä kuvassa Lisen roolin esittäjä Ella Gröndahl ja Colasin roolissa Saku Tonteri. – Saan olla ihastunut kylän kauneimpaan naiseen. Se on ollut tosi jees, Saku Tonteri showtanssin 2. vuosikurssilta kertoo. – Tämä on ollut puolen vuoden mittainen tehokas balettikuuri. Kaiken pitäisi näyttää helpolta, vaikka
pienin voimin tehdään isoja asioita.
hahmoina tavalliset maalaiset jumalolentojen sijaan. Toimintabaletin keskiössä ovat raha ja naimakaupat.
Artikkelin lähde Kaleva 20.04.2016.