Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Oulu
Oulun kaupunki ryhtyy tiivistämään yhdyskuntarakennetta todenteolla, kun se ottaa tosissaan käyttöön rakennuskehotukset.
Tarkoituksena on antaa rakennuskehotus vuosittain 30:lle rakennuspaikan omistajalle ja haltijalle.
Rakennuskehotussuunnitelma esiteltiin tiistaina Oulun yhdyskuntalautakunnalle. Tänä vuonna annettavista rakennuskehotuksista on määrä päättää lautakunnassa toukokuussa.
Selvityksen mukaan Oulun kaupungin alueella on 562 rakentamatonta pientalorakentamiseen osoitettua rakennuspaikkaa.
Rakennuspaikat muodostuvat pääosin niin sanotuista tyhjistä tonteista. Osassa rakennuspaikoista on vähäisiä rakennuksia.
Rakentamiskehotusten tavoitteena on edistää asemakaavan mukaista rakentamista lisäämällä rakentamattomien tai muulla tavalla vajaakäyttöisten rakennuspaikkojen rakentamista.
Kehotusten avulla saadaan alueelle rakennettu kunnallistekniikka tehokkaampaan käyttöön.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden kesäkuussa maapoliittiset linjaukset, joissa todettiin, että rakentamiskehotuksia annetaan yksittäisiin kohteisiin kattavasti eri puolilla Oulua.
Yhdyskuntalautakunnan omassa suunnitelmassa tavoiteltiin 50 kehotusta vuosittain, mutta lautakunta on antamassa periksi tavoitteista.
Kehotuksissa otetaan huomioon kunnallisten palveluiden saatavuus, kunnallistekniikan valmius ja yleinen markkinatilanne.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan rakentamattomien rakennuspaikkojen kauppoja on tehty Oulussa viime vuosina alueittain keskimäärin vain yhdestä kolmeen vuodessa.
Yli-Iissä ja Ylikiimingissä kauppa ei ole käynyt juuri lainkaan. Kaupungin omille tonteillekin kysyntä on ollut kauempana keskustaa vähäinen.
Jos joku suunnitelmassa oleva tontti rakennetaan ennen kehotuksen lähtemistä, ei katsota listalle uutta tonttia, vaan vuotuinen kehotusmäärä vastaavasti vähenee.
Niinpä kehotuksia ei olla antamassa alueille, joilla ei ole luontaista kysyntää.
Alueilla, joilla on paljon tarjolla kaupungin omia tontteja, kehotuksia jaetaan säästeliäästi.
Rakentamiskehotusten jakosuunnitelmaa on määrä tarkistaa vuosittain niin, että vuonna 2016 listataan jo ne 30 tonttia, joille aiotaan antaa rakentamiskehotus vuonna 2018.
Lautakunnalle oli listattu osoitekohtaisesti 90 kehotustonttia vuoden 2017 loppuun.
Kehotettavien rakennuspaikkojen järjestyksessä on otettu huomioon muun muassa rakentamattomien rakennuspaikkojen määrä.
Etusijalla ovat olleet erilliset rakennuspaikat.
Yksi tekijä on ollut, miten paikka sijaitsee joukkoliikenneverkostoon nähden.
Myös kunnallistekniikan valmius ja taso ovat vaikuttaneet.
Rakentamiskehotuksia ei voida antaa yhdellä kertaa kaikille rakentamattomille rakennuspaikoille.
Rakentamiskehotussuunnitelman tavoitteena on määritellä kehotettavat rakennuspaikat alueellisesti ja ajallisesti siten, että kehotus tukee parhaiten kaupungin asemakaavoitettujen alueiden toteuttamista.
Rakentamiskehotukset on mitoitettu niin, etteivät ne vaikuta alueen väestökehityksestä tehtyihin arviointeihin.
Niillä ei ole myöskään vaikutuksia palveluverkon riittävyyteen.
Jätelain ja ympäristönsuojelulain mukaisesti viimeinen velvollisuus siivoamisessa ja puhdistamisessa on kunnalla.
Kunta siis voi joutua taloudelliseen vastuuseen jokaisessa tilanteessa, jossa lainvastaista roskaamista tai maaperän pilaamista tapahtuu eikä aiheuttajaa saada vastuuseen asiasta.
Ympäristönsuojelulain mukaan yleisiä valvontaviranomaisia ovat Ely-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ely-keskus valvoo valtion myöntämiä lupia ja kunta omiaan.
Roskaantuneen alueen valvontavastuu on kunnalla.
Jäteverosta määrää jäteverolaki. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä pitää maksaa valtiolle veroa. Verotusta valvoo Tulli.
Kunta ei ole jäteveron saaja.
Vihreät kysyivät julkisuudessa olleiden Konejussi Oy:n, AM-Ammattimies Saneeraus Oy:n ja Muhoksen Romu Oy:n toimintojen perään.
Fakta
Maankäyttö- ja rakennuslain 97. pykälä säätelee rakentamiskehotusten antoa.
Kehotus voidaan antaa sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta.
Kehotuksen voi antaa myös silloin, jos tontti on vajaakäytössä eli vähintään puolta rakennusoikeudesta ei ole käytetty. Vajaakäyttö voi olla myös laadullista, jolloin tonttia ei ole käytetty kaavan mukaisesti.
Rakentamiskehotusta ei saa antaa enintään kahden asunnon tontille, jos tontilla on jo käytössä oleva asuinrakennus.
Jos tonttia ei ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuspäätöksestä, kunnalla on oikeus lunastaa tontti ilman erityistä lupaa.
Lunastusta on haettava vuoden kuluessa rakentamiseen varatun määräajan päättymisestä.
Rakennuskiellossa olevan tontin osalta ei voida määrätä rakentamiskehotusta.
Tyhjiä rakennuspaikkoja löytyy entisen Haukiputaan kunnan alueelta 173 kappaletta, Kiimingistä 118 ja Oulunsalosta 65.
Artikkelin lähde Kaleva