Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Väisänen, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvat
Laajalla Oulun ratapihalla ei keskipäivällä näy ketään.
Eikä liiku junan junaa. Laitimmaisilla raiteilla seisoo muutama tyhjä sepelivaunu, toisella laidalla pari säiliövaunuletkaa, joiden vieressä lepää pari junallista umpivaunuja.
StoraEnsolta tulee 25-vaunuinen tyhjä raakapuujuna odottelemaan lähtöä seuraavaan paikkaan hakemaan lastia.
Tyhjyys on pelkkää harhaa, sillä illalla kaikki on toisin. Kaikki 20 raideparia täyttyvät vähitellen.
Transpointin rakennuksessa muutaman sadan metrin päässä miehet istuvat tietokoneidensa ääressä ohjaamassa ja suunnittelemassa Oulun lisäksi myös Raahen ja Kemin asemien liikennettä.
- Ratapiha elää iltaisin ja öisin. Vuorokaudessa tulee ja lähtee kaksikymmentä tavarajunaa, jokainen kooltaan 30-60 vaunua, VR:n logistiikkadivisioonan palvelupäällikkö Eero Riehunkangas sanoo ja kehottaa tarkkailemaan liikennettä vaikka iltakahdeksalta.
Iltaviidestä seuraavaan aamuun kymmeneen mennessä junat ovat tulleet, pätkitty ja kasattu uudelleen: vaunut on ohjattu menemään asiakkaille aamuksi perille.
Ei ihme, että kolisevan raudan ääni kantaa joskus ratapihan ulkopuolellekin.
Oulun ratapihalla odotetaan. Aivan, junia tietenkin, mutta myös tulevaisuutta.
Kolmioraide. Kaavamuutos, joka mahdollistaisi kolmioraiteen rakentamisen, on asetettu nähtäville. Kolmioraide mahdollistaisi sen, että esimerkiksi etelästä itään tai idästä etelään matkaavan junan ei tarvitsisi käydä kääntymässä Oulun asemalla.
Automatisointi. Oulun ratapihan automatisoinnista on puhuttu ainakin vuosikymmen, mutta edelleen junat ohjataan oikeille raiteille miesvoimin.
Kerrostalot. Kaupunki odottelee, että ratapihalta vapautuisi tilaa kaavoittaa Limingantullin - Etu-Lyötyn alueelle lisää kerrostaloja.
- Monta prosessia on meneillään. Tulin tähän hommaan vuonna 2004, jolloin uskottiin ratapihan automatisointiin muutaman vuoden sisällä. Yhä odotetaan. Mutta kymmenien miljoonien investointi on budjettikysymys, ja rahanreikiä on muuallakin, Riehunkangas toteaa.
Automatisointi tarkoittaisi sitä, että vaihteet voitaisiin kääntää sähköisesti. Nyt se tehdään miesvoimin.
- Kun automatisointi ja kolmioraide ovat valmiit, nähdään minkä verran ratapihalle mahdollisesti jää joutavaa tilaa kaavoitettavaksi asuntoalueeksi. Ei ennen sitä.
Jotain parannusta on jo työn alla. Junien pesuhalli valmistuu kuukauden sisällä.
Risteysasemalla liikennettä riittää. Parikymmentä junaa yössä, Oulun ohi kulkevia rautapellettejä Perämeren satamiin, raakapuuta Ouluun ja Kemiin, metsäteollisuuden tuotteita etelään.
- Liikennemäärä on pysynyt jokseenkin samana vuodesta toiseen. Ainoastaan Venäjältä tulevan rautamalmin määrät heittelevät välillä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena liikenne ei ole ainakaan vähenemässä, Eero Riehunkangas sanoo.
Rautateitä pitkin vaihtaa paikkaa Suomessa vuodessa noin 37 miljoonaa tonnia tavaraa, josta kolmannes on puuta. Seuraavaksi suurin ryhmä on paperiteollisuustuotteet.
- Oulun ratapihan läpi kulkee tuosta määrästä viitisen miljoonaa tonnia.
Homma sujuu. Riehunkangas ja ryhmäesimies Ville Luokkala eivät näe isoja ongelmia.
- Oulun, Raahen ja Kemin ratapihoilla työskentelevien kokonaisvahvuus on 105. Oulussa on päiväsaikaan töissä kymmenkunta miestä. Automatisointi eli sähköiset vaihteet tietysti vähentäisi miesmäärää jonkin verran, Luokkala tuumii.
- Erityisen merkittävä on Vartiuksesta Kontiomäen kautta Ouluun tuleva rautapellettiliikenne: se on iso liikennevirta, viime vuonna 4,3 miljoonaa tonnia. Tavara matkaa edelleen Raaheen ja Kokkolan satamaan. Venäjän-liikenteeseen tuli merkittävä pudotus loppuvuodesta, mikä vaikutti koko vuoden tilastoonkin, liikenneasiantuntija
Lahelma pitää kolmen suunnan risteysasemaa merkittävänä.
- Oulusta Kemin suuntaan matkaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa, mutta Oulusta etelään päin määrä on viiden miljoonan tonnin tienoilla, viime vuonna päästiin 5,3 miljoonaan tonniin.
Fakta
kulki viime vuonna 37 miljoonaa nettotonnia tavaraa.
risteysaseman kautta kulki noin 5,3 miljoonaa tonnia tavaraa, josta suurin osa Venäjältä tullutta rautapellettiä, kakkosena raakapuu.
itä ja etelä, sillä pohjoissuuntaan kulki Oulusta vain reilu miljoona tonnia.
vilkkain on Vainikkala-Luumäki-Kouvola -rataosuus.
Artikkelin lähde Kaleva