Artikkelin lähde Kaleva
Elina Ursin
Galleria Harmaja lopetti huhtikuun alussa säännöllisen näyttelytoiminnan Torikadulla. Galleristi Tarja Myllyaho kertoo, ettei lopettamiseen liity suurempaa dramatiikkaa.
- Kulurakenne kävi liian haastavaksi. Katutason galleriahuoneisto sijaitsi Oulun kalleimmissa neliöissä, Myllyaho kertoo.
Vaikka Torikadun galleriatilasta luovutaan, Harmaja-yhdistys tulee järjestämään taidetoimintaa jatkossakin, Myllyaho lupaa.
Oululaisen kuvataiteilijan Moosa Myllykankaan mielestä Galleria Harmajan lopettaminen on kansallinen katastrofi.
- Harmaja on tuottanut yli 20 vuotta laadukkaita näyttelyitä Ouluun ja toiminut muutenkin aktiivisesti elämysten tuottajana Pohjois-Suomen ihmisille.
Myllykankaan mielestä galleriatilanne on huono niin Oulussa kuin Helsingissä. Vaikean taloudellisen tilanteen edessä helsinkiläisiä gallerioita on joutunut lopettamaan toimintansa. Yksi merkittävä on Korjaamo gallerian loppuminen Helsingissä.
- Kieltämättä gallerianäyttelyt ovat taiteilijalle kalliita, jos ei gallerian pitäminen ole mitään ilmaista puuhaa galleristillekaan. Taantuma alkaa näkyä ikään kuin viiveellä taiteen kentässä. Kaikenlainen huono markkinatilanne vaikuttaa aina myös kaikkeen kulttuuriin. Toisaalta mitä syvempi lama sen vaikuttavampi. Jyvät erottuvat akanoista ja kaikenlainen taiteellisuudella ratsastaminen vähenee, Myllykangas sanoo.
Galleria Harmaja on omalta osaltaan ylläpitänyt Oulun kuvataide-elämää viimeiset 21 vuotta. Lopettaminen harmittaa galleristia, mutta päätös oli myös helpotus.
- Taiteilijat ovat suhtautuneet asiaan hyvin ymmärtävästi. Onhan vastaavia uutisia kuulunut muualtakin maasta.
Harmajan varauskirjassa oli näyttelyitä ensi vuoden puolelle. Sovitut näyttelyt peruttiin ja siirrettiin tulevaisuuteen hyvässä yhteisymmärryksessä, Myllyaho kertoo.
- Aktiivista oululaista taideyleisöä tulee ikävä, mutta Harmaja-yhdistys tulee jatkossakin toimimaan kuvataiteen parissa. Yhteydet taiteilijoihin myös luonnollisesti säilyvät. Tämä aika on yhtäältä vaikeaa taiteelle niin kuin muullekin liiketoiminnalle.
Kesän ja syksyn yli galleristi pitää miettimistauon ja huokaisee hetken sekä odottelee muiden toimijoiden joukossa, millaiseksi Oulun keskusta kaiken rakentamisen jälkeen muotoutuu. Onhan mediassa kerrottu myös keskustan tyhjistä liiketiloista.
Myllyaho on vetänyt Harmajan toimintaa 21 ja puoli vuotta, ensin ydinkeskustassa Kalevan kulmassa Kirkkokadulla ja helmikuusta 2013 lähtien katutasossa Torikadulla.
Torikadun tilassa pidettiin 12 näyttelyä vuodessa, kesät talvet. Näyttelyissä oli kävijöitä 500-700.
Gallerian viimeiseksi näyttelyksi jäi Eeva-Liisa Isomaan Vesipäiväkirjat.
- Sijainti näkyvällä paikalla katutasossa ei ihan odotetusti houkutellut uutta väkeä sisään galleriaan. Oululaiset kuvataiteen harrastajat löytävät onneksi haluamansa taiteen vaikka toisesta kerroksesta summerin takaa, muistaa Myllyaho.
Oulussa on ilahduttavan paljon koteja, joissa seinät ovat täynnä taidetta. Haaste onkin houkutella aina uusia yleisöjä kuvien pariin, Myllyaho sanoo.
- Oululainen taideyleisö on Harmajan vierailevien taiteilijoiden mukaan aktiivista ja asiantuntevaa, Myllyaho kertoo.
Oululainen Kajaste otti rohkean askeleen Helsingin suuntaan ja avasi reilu vuosi sitten taidegallerian Bulevardilla. Kajaaninkadulla Oulussa Kajasteella on ollut galleria jo runsaat kolme vuotta.
Kajasteen yritystausta on tuonut realismia galleriabisnekseen.
- Gallerian pitää kustantaa itse itsensä. Tämä riitti aluksi tavoitteeksi. Enää ei ole kuukausia, jolloin on mietittävä seuraavaan näyttelyn menoja.
Taidemaailma on muuttunut Oulussa, ja Kajaste on sopeuttanut oman tekemisensä muuttuneeseen toimintaympäristöön.
- Minulla ei ollut odotuksia Oulun taidemaailmasta tai -myynnistä. Aika on ihan eri kuin kymmenen vuotta sitten, mutta niin se on kaikessa liiketoiminnassa.
Koska Kajaste ansaitsee joka ikisen euron omalla työllään, gallerioiden toiminta on tarkoin suunniteltu ja tavoitteita on asetettu jokaiselle vuodelle.
- Minä pidän käsissäni gallerioiden johtamisen. Kaksi osapäiväistä työntekijää hoitaa oman tonttinsa Helsingissä ja Oulussa.
Uusi galleria saa tehdä paljon työtä erottuakseen edukseen ja päästäkseen niin sanotulle hankintalistalle ja median palstoille.
- Se ei ole Oulussa yhtään sen helpompaa kuin Helsingissä, mutta en henkilökohtaiseesti halua miettiä, mitä muut tekevät. Täytyy löytää oma juttu ja uudistua.
Kajastetta harmittaa Harmajan lopetus. Tosin on rohkeaa tehdä lopettamispäätös, kun on sen aika, Kajaste sanoo.
- Oulussa ei ole liikaa gallerioita. Toinen harmitus on taidehallin hankkeen kaatuminen.
Galleristi
Mäki koki ensimmäisen laman 1990 luvun alussa, ja se oli galleristin mielestä rankempi kuin juuri nyt jylläävä laskukausi.
- Mutta kyllä lama näkyy. Ihmiset miettivät enemmän ja ostaminen on vähentynyt. Taidemyynti ei ole kuitenkaan kokonaan lopahtanut.
Galleria Harmajan sulkeutuminen on Mäen mielestä menetys niin kuvataiteen ystäville kuin taiteilijoillekin.
- Galleriat tukevat toisiaan, ja kun ihmiset lähtevät liikkeelle, kerralla käydään useassa taidenäyttelyssä.
Taitelijoista ei ole uupelo. Neliö-galleriassa näyttelyitä on sovittu ensi vuodelle saakka. Pitkään toimineella gallerialla on useita omia taiteilijoita, jotka palaavat kahden kolmen vuoden välein uudella näyttelyllä. Myös uusia nuoria taiteilijoita tulee lisää kaiken aikaa.
Tuulikki Mäki odottaa, että sisustusbuumi tuo taiteen takaisin koteihin.
- Taidetta ei näy sisustusohjelmien seinillä, mutta odotamme käännettä.
Artikkelin lähde Kaleva