Postilaatikkofobiaa ja villejä kasveja luonnosta

Päivi Alasuutari
Katariina Vuoren kodin edustalla kasvaa vuorenkilpiä. Lumen keskeltä pilkottavista vihreistä lehdistä tulee mieleen, että ovatkohan ne syötäviä.
Vuorella on tähän vastaus: vihreät lehdet eivät ole, mutta hän on lukenut, että ylivuotisia ruskeita lehtiä urheilijat jossain Siperiassa syövät veren hemoglobiiniarvojen nostamiseksi.
Villit kasvit ovat keskeisessä osassa Vuoren esikoisromaanissa Pula-ajalla. Sen päähenkilö, irtisanottu toimittaja, pakenee taloudellista ja henkistä ahdinkoaan kesämökille, jossa hän päättää selvitä pula-ajan opein jatkamalla elintarvikkeita villeillä kasveilla. Avuksi hän ottaa mukaan pinon kirjoja, esimerkiksi Untamo Utrion kirjan Pois pula ja puutteet vuodelta 1943, sekä viime vuosina julkaistuja villien kasvien käyttöoppaita.

Vuori kertoo suunnitelleensa joskus vakavissaan kokeilua, pärjäisikö mökillä kesän pelkillä luonnonantimilla. Ettei kävisi ruokakaupassa koko kesänä.
Romaanissa kirjan päähenkilö antaa useimmille villikasveille heikon arvosanan niiden mausta. Kirjailija tietää mistä kirjoittaa, sillä hän on syönyt kaikkia kasveja, joita romaanin nälkäinen päähenkilökin syö.
Pula-ajan korvikkeet ovat kiinnostaneet Katariina Vuorta pitkään. Utrion kirjan hän hankki hyllyynsä jo kymmenisen vuotta sitten.
- En ole kiinnostunut villeistä kasveista gourmetaineksina vaan juuri siitä, miten niitä voisi käyttää perusravintona, Vuori sanoo.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat kesämökille. Kesämökillä alkoi myös romaanin kirjoittaminen, koska Vuori asui mökillä lähes koko kesän tyttäriensä kanssa.
- Romaanin kirjoittaminen alkoi siitä, että en pystynyt huonojen tietoliikenneyhteyksien takia tekemään sitä työtä mitä piti. Kädet olivat levottomat ja ryhdyin sitten kirjoittamaan tätä romaania, aika tavalla tajunnan virtana, annoin tarinan edetä kuten se itse halusi.
Ensimmäiset sata sivua valmistuivat nopeassa tahdissa. Koulujen alkuun mennessä tarina oli jo jokseenkin kasassa. Loka-marraskuussa hän sopi kemiläisen Nordbooksin kanssa kirjan kustantamisesta.
- Siitä alkoi kirjan kirjoittaminen oikein tosissaan. Kirjoitin sen useampaan kertaan uudestaan.

Vuori sanoo suoraan, että tarinan pohja kumpusi hirvittävästä inhosta sitä byrokratiaa kohtaan, johon apua tarvitseva kansalainen Kela-työvoimatoimisto-verotoimisto-kierteessään voi joutua.
Hänelle asia tuli tutuksi pienen tyttärensä sairastelemisen myötä. Tytär joutui tämän tästä sairaalaan pahojen ihotulehdusten takia. Sen seurauksena Vuoren tulot romahtivat, koska hän joutui perumaan työkeikkojaan. Menot taas kasvoivat lääke- ja sairaalakulujen takia. Hän poti rahapulaa ja univajetta.
Kun Vuori haki sairaan lapsen hoitorahaa, alkoi selvitysrumba, jolle ei loppua näkynyt.

Fakta

Syntynyt vuonna 1971 Oulussa.
Koulutus: Humanististen tieteiden kandidaatti pääaineena arkeologia, fysioterapeutti, kirjoittajaopintoja Jyväskylän yliopistossa ja Oriveden opistossa.
Työ: Kirjailija ja vapaa toimittaja.
Perhe: 8- ja 6-vuotiaat tyttäret.
Tuotanto: Pula-ajalla, Nordbooks 2015, Sami Tallberg & Katariina Vuori: Villiä vegeä! readme.fi 2015, Jonna Pulkkinen & Katariina Vuori: Kourallinen tabuja. Kertomuksia itsemurhasta, Atenakustannus 2014, Katariina Vuori & Janne Pekkala: Saunakeittokirja, Tammi 2014, Keijukaisen keittokirja, BoD 2012, Saunakeittokirja - Kulinaristisia kokeiluja kiukaalla, BoD 2012.
Asui vuosituhannen vaihteessa viisi vuotta 11-metrisessä purjeveneessä australialaisen kapteenin ja kissan kanssa purjehtien 60 000 avomerimailia.
Pisin non stop -purjehdus, 108 vuorokautta, Kanariansaarilta Etelämeren kautta Melbourneen Australiaan.
Purjehdusten lomassa työskenteli vapaana toimittajana eteläisessä Afrikassa sekä mm. Suomen suurlähetystössä Singaporessa ja Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohdassa.
Tehnyt töitä fysioterapeuttina Espanjassa ja Lähi-idässä, jossa hän työskenteli muutaman kuukauden Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien edesmenneen hallitsijan yksityisfysioterapeuttina.

Artikkelin lähde Kaleva