Kivinen polku

Teemu Wilenius
Oulu
Tunnelma on ylimmillään, vaikka eletään sunnuntai-iltapäivää.
Suomen mestaruutta juhliva kärppäjoukkue on pakkautunut Heinäpäässä sijaitsevaan karaokeravintolaan.
Lauri Marjamäellä on ääni käheänä laulamisesta. Päävalmentajalla riittää energiaa puhumiseen, vaikka alla on kolmen tunnin yöunet.
Marjamäki on valmis kertomaan ajatuksiaan kaudesta, joka oli henkisesti monella tapaa raskas ja opettava.
- Opin, että oikaista ei voi. Työt on aina tehtävä - niin valmennuksen kuin joukkueen.
- Joukkueen rakentaminen on kaikista tärkeintä. Meillä oli liikaa liikehdintää kauden aikana. Se ei ole koskaan ideaalitilanne.
Marjamäen molemmat kaudet Kärpissä ovat päättyneet Suomen mestaruuteen. Mies ei halua ottaa kunniaa itselleen kultajuhlista.
- Olen valmentanut 21 vuotta. Minulle oli onnenpotku, että pääsin tänne. Olen äärettömän kiitollinen kaikesta Oulun Kärpille ja Juha Junnolle.
Marjamäen sopimus kattaa myös seuraavan kauden. 37-vuotias valmentaja vakuuttaa, ettei hänellä ole kiire minnekään.
- Kake (Kari Heikkilä) sanoi minulle muutama vuosi sitten, että jos Oulussa pärjäät valmentajana, pärjäät missä tahansa maailmalla.
- En osaa kuvitella parempaa paikkaa tehdä tätä työtä. Olen pystynyt keskittymään täällä pelkästään valmentamiseen, koska seurajohto on huolehtinut kaikista tausta-asioista.

Marjamäen suussa tuore kultamitali maistuu kenties jopa makeammalle kuin uran ensimmäinen mestaruus 2014.
- Viime vuonna ajoitus oli oikea. Tuntui, että kaikki meni hyvin alusta loppuun saakka.
- Tähän kauteen mahtui kaikennäköisiä tarinoita. Suosikkina oleminen on vaikeinta urheilussa. Kävimme läpi kivisen polun.
Lauri Marjamäki
Kärppien päävalmentaja
Marjamäki sanoo olevansa vilpittömän ylpeä jokaisesta pelaajastaan. Hetken mietittyään hän nostaa tärkeimpiä mestaruuspaloja nimeltä esiin.
- Lasse Kukkonen ja Mika Pyörälä. Heidän merkitystään joukkueelle ei voi ikinä korostaa liikaa.
- Ja tietenkin (Joonas) Kemppaisen ketju. He halusivat vastuuta ja myös kantoivat sen. Toivon sydämestäni, että Kemppainen ja (Joonas) Donskoi eivät jatka ensi kaudella meillä. Heidän on aika mennä eteenpäin.

Marjamäen kohdalla mestaruusjuhlat päättyvät lyhyeen. Paluu arkeen odottaa jo tiistaiaamuna, jolloin hän hyppää Kemppaisen ja Donskoin kanssa MM-kisoihin valmistautuvan Leijona-miehistön matkaan.
- Juhlinnan lopettaminen ei harmita, koska maajoukkue ja suomalainen jääkiekkoilu ovat minulle niin tärkeitä asioita.
- Leijonissa on aina uskomattoman hieno fiilis. Siellä on loistavat valmentajat, joilta pystyn ottamaan oppia sekä paljon tuttuja pelaajia. Se motivoi kummasti, että kolmen viikon päästä on mahdollisuus voittaa taas jotain suurta, Marjamäki linjaa.

MM-kisojen jälkeen Marjamäki aikoo pyhittää aikansa perheelleen, vaimolleen ja kahdelle pienelle lapselleen.
Perhe joutuu kauden aikana koville, kun jääkiekko varastaa käytännössä kaiken ajan ja huomion.
- Yritän kesällä antaa jotakin takaisin. Teemme MM-kisojen jälkeen lomamatkan ja menemme sen jälkeen seitsemäksi viikoksi mökille lataamaan akkuja.
Mökillä Näsijärven rannalla sielu lepää ja elämänrytmi on hyvin erilainen kuin kauden aikana Oulussa.
- Kuhaa ajattelin yrittää jälleen narrata. Mutta rehellisyyden nimissä voin kertoa, että mietin jääkiekkoa ja Kärppiä joka ikinen päivä.
Tampereen mies on löytänyt oman rentoutumispaikkansa myös Oulusta.
- Eräs puistonpenkki Oulujoen rannalla. Siellä minä istun yksikseni aina ennen tärkeitä pelejä ja mietin syntyjä syviä.
- Naapurit taitavat pitää hulluna, tai vähintään outona.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva