Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski
Mikä oli mies, jota reissuillaan luultiin Venäjällä vakoojaksi ja Lapin selkosilla pässinkuohitsijaksi? Joka oli äärimmäisen pedantti, mutta myös humoristinen pilapiirtäjä?
Mies, joka kulki jalan, pyörällä tai veneellä yhteensä noin 80 000 kilometriä ja keräsi valtavan kansatieteellisen kokoelman. Valokuvasi, piirsi ja kirjoitti.
Aikoinaan Oulu tunnettiin tervasta ja lohesta. Se kolmas tunnettu oli opettaja, kirjailija ja museonhoitaja Samuli Paulaharju.
Paulaharjun syntymästä on kulunut 140 vuotta. Sen kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan museossa on avattu pienoisnäyttely, joka kertoo miehen elämästä, työstä ja saavutuksista.
Oulun museonhoitajana työskennellessään Paulaharjun käytettävänä oli seitsemän huonetta silloisen museon yläkerrasta. Niihin hän jäsenteli kokoelmat. Juhlavuoden näyttely on jaettu vanhan näyttelyn mukaisesti seitsemään vitriiniin.
Maakuntamuseotutkija Riina Kohonen kertoo Paulaharjun olevan museoihmisille rakas aihe.
- Paulaharjussa on kipinää. Aineisto on täyttä tavaraa. Se on ihan yhtä käytettävää kuin 1910-1920-luvulla.
Näyttely esittelee muun muassa Paulaharjun isoa urakkaa hänen museotyönsä alkuaikoina. Kolmeen suureen luettelokirjaan on kirjattu esineet paikkatietoineen ja piirustuksineen.
Esillä on myös sotilasaseita ja muun muassa aineistoa Oulun tarkkampujapataljoonalta.
Paulaharju osallistui sisällissotaan ja heimosotiin. Hän liittyi vuonna 1918 Kuusamon komennuskuntaan, ja pääsi sitä kautta tutustumaan Vienan Karjalaan.
Karjala oli Paulaharjulle rakas, ja hän kannatti Suur-Suomi-aatetta.
Yhdessä vitriinissä tutustutaan Paulaharjun taiteelliseen puoleen. Piirroksista huomaa miehen olleen esteetikko. Tyylissä on vaikutteita kansallisromantiikasta.
Valokuvaamaan Paulaharju oppi jo seminaarin aikoinaan, ja hän kehitti taitojaan ahkerasti.
Näyttely myös muistuttaa pitkästä urasta museonhoitajana. Kun vanha museo vuonna 1929 paloi, tuhoutui samalla suurin osa Paulaharjun siihen mennessä keräämistä 1 700 esineestä.
Alkuperäispiirroksia museon kokoelmissa on satoja. Paulaharju piirsi pikkutarkkuudella vanhoja esineitä, mutta myös maisemia, pilapiirroksia ja karikatyyrejä.
Myös keruumatkat sekä elämänkumppanit ovat saaneet omat tarinansa. Näyttely esittelee erilaisia passeja, asia- ja valtakirjoja, joiden turvin Paulaharju pääsi kulkemaan muun muassa Venäjällä. Outoa miestä pyörällä kun luultiin herkästi vakoojaksi.
Nuorena avioitunut Paulaharju jäi leskeksi viiden lapsen kanssa 1913. Vuonna 1919 hän avioitui kollegansa ja perheystävän Jenny Simeliuksen kanssa, josta tuli hänelle elämän tukipilari ja kumppani keräysreissuilla 11 kesän ajaksi.
Fakta
Syntyi Kurikassa 14.4.1875.
Valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1901.
Oulun kuuromykkäkoulun käsityön ja piirustuksen opettajaksi vuonna 1904.
Oulun museon kokoelmain-
hoitajana vuosina 1908-1924.
Sai professorin arvonimen vuonna 1943.
Kuoli Oulussa 6.2.1944.
Yli 40-vuotisen keruu ja tutkimustyön tuloksena syntyi noin 65 000 sanamuistiinpanoa, 4 000 sivua kansantieteellisiä kertomuksia, tuhansia piirustuksia ja yli 8 000 valokuvaa.
Kirjoitti 21 kirjaa ja yli 500 lehtiartikkelia.
Kulki keruumatkoillaan Karjalasta Kainuun kautta Suomen Lappiin, Kuolan Lappiin, Ruijaan ja Länsipohjaan ja lopuksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle.
Keräysmatkoja kertyi yhteensä noin 80 000 kilometriä ja paikkakuntia ainakin 800.
Artikkelin lähde Kaleva