Artikkelin lähde Kaleva
Missikisojen yhteydessä on tullut tavaksi kysyä, mihin missejä nykymaailmassa enää tarvitaan. Muutenkin voi nousta ulkonäköidoliksi.
Television mallikilpailuista on parhaimmillaan ponkaistu kansainvälisten mallimarkkinoiden huipulle. Parhaat pukeutujat ja kovimmat treenaajat taas keräävät huikeita yleisöjä sosiaalisessa mediassa.
Tässä joukossa samanmallisiin leninkeihin puetut, väsymättä hymyilevät nuoret naiset, joilta edellytetään naimattomuutta ja hyvämaineisuutta, tuntuvat toisinaan vanhanaikaisilta.
Miksi parikymppinen nainen haluaa missiksi vuonna 2015? Siihen osaa parhaiten vastata Miss Suomeksi viime viikon sunnuntaina kruunattu Rosa-Maria Ryyti, 20.
- Missiksi haluaminen on lähtenyt pienestä asti ja pysynyt aina vain. Minulle se, että joka vuosi valitaan Miss Suomi edustamaan maata, on kansanperinne. Olen katsonut missejä ylöspäin ja pitänyt heitä roolimalleina. Uskon, että missi on sitä yhä pikkutytöille ja miksei vaikka -pojillekin.
Ainakin joillekuille missit yhä merkitsevät jotain - tarkemmin sanoen niille 1 163 000 katsojalle, jotka viime sunnuntain missifinaalia Finnpanelin mukaan tihtasivat.
Missiehdokkaiden maineeseen kohdistuvat vaatimukset eivät ole mikä tahansa jäänne menneisyydestä. Missikeisarinna Sunneva Kantolan mukaan missiksi nimenomaan
halutaan ihminen, joka voi toimia pikkutyttöjen roolimallina. Se erottaa misseyden monista muista kauneuskilpailemisen lajeista.
- Missin tehtävänä on toimia hyvien käytöstapojen ja terveellisten elämäntapojen lähettiläänä. Siinä on yksi keskeinen ero mallimaailmaan.
Missit ja mallit eroavat toisistaan myös mitoiltaan.
Ihanteellinen missivartalo on tiimalasin muotoinen, eikä pituusvaatimusta ole.
Malli-ihanne taas on varsinkin kansainvälisillä markkinoilla huomattavan pitkä ja hoikka: lantion ympärysmitaksi 90 senttiä on jo liikaa, mutta pituutta samasta varresta olisi löydyttävä lähemmäs 180 senttimetriä.
Misseiksi valitaan klassisia kaunottaria. Mallin taas olisi oltava ennen kaikkea kiinnostavan näköinen, sanoo mallitoimisto Fondin toimitusjohtaja Eeva Ketola.
- Perinteisen kaunis ei aina ole kuvauksellisin. Ihminen voi olla vaikka jumalaisen kaunis, mutta silti hän ei välttämättä kuvaudu hyvin. Jos piirteet ovat liian symmetriset, voi olla, että otat yhden kuvan ja olet ottanut ne kaikki.
Sunneva Kantolan mukaan menestyvä missi menestyy hyvin harvoin mallina. Missien tehtäviin toki kuuluu paljon mallintöitä, mutta kansainvälisen mallimaailman tähdeksi missipohjalta ei ponnisteta.
Sen, joka haluaa tehdä ulkonäöstään työn, on tiedettävä, onko malli- vai missityyppiä.
- Ja kyllä se tänä päivänä tiedetäänkin. Kun haastattelen 60 kandidaattia, kuulen 60 kertaa, että misseys on ollut unelma pienestä asti, Kantola sanoo.
Rosa-Maria Ryyti kertoo tienneensä tyyppinsä aina.
- Mallit ovat niin erikoisen näköisiä, että koen itseni sopivammaksi missimuottiin. En ole niin laiha kuin mallin pitäisi olla, enkä haluakaan olla. Minulla on myös tosi vahva oma tyyli, tuon persoonaani esille vaatteilla, eikä se ole mallille niin sopivaa. Malli on enemmänkin puhdas, valkoinen kangas, johon saa maalata sellaisen kuvan kuin haluaa, Ryyti sanoo.
Sunneva Kantola sanoo, että vielä 1990-luvulla tiet julkisuuteen olivat käytännössä missi ja laulaja. Se, että Miss Suomi -kilpailun rinnalle on tullut monia muitakin väyliä, on kiristänyt kilpailua ja näkyy ennen kaikkea siinä, että missikandidaatit ovat kilpailuun lähtiessään paljon entistä valmistautuneempia.
- Nyt moni sanoo, että on miettinyt osallistumista jo pari vuotta, mutta on halunnut ensin treenata itsensä parempaan kuntoon, Kantola kertoo.
Fyysisen ulkomuodon lisäksi treenataan esimerkiksi kävelyä, esiintymistä ja itsevarmuutta, joissa erilaiset missikoulut tarjoavat opastusta.
Rosa-Maria Ryyti kuntoili kisaa edeltävän puoli vuotta bal trainerin ohjauksessa. Lisäksi hän otti muutaman tunnin missivalmennusta.
- Aloin miettiä hakemista joskus 16-17-vuotiaana ja päätin hakea vain yhden kerran. Ajattelin, että sen yhden kerran haluan olla parhaimmillani, ja halusin aina parempaan ja parempaan kuntoon. Alun perin minun oli tarkoitus osallistua vasta ensi vuonna, mutta joulukuussa päätin, että jos ei se nyt riitä, sitten se jää kiinni jostain muusta.
Sitä jotain muuta ei voi treenata kuntosalilla. Ja siinä toisistaan monessa eroavat missi- ja mallimaailma painottavat samaa: pelkällä ulkonäöllä ei pärjää.
- Persoonan käyttö on menestymisen kannalta ratkaisevaa. Sosiaalisuus on kauneuden lisäksi tärkein kriteeri missille, Sunneva Kantola sanoo.
- Varsinkaan meille juroille suomalaisille asiaa ei voi liikaa painottaa. Kun melkein kaikki työt tulevat castingien eli valintatilaisuuksien kautta, asiakas pitää pystyä hurmaamaan. Usein näkee, että brasilialainen tyttö tulee laulaen, säteillen ja pomppien, ja suomalainen sanoo asiallisesti, että "hei, olen Maija". Vaikka kuvat onnistuisivat yhtä hyvin, asiakas valitsee malleista sen, jonka kanssa on kiva tehdä töitä, Eeva Ketola toteaa.6
Fakta
Mitat: Mallin tulisi kansainvälisillä markkinoilla menestyäkseen nykyisin mahtua mittoihin 85-60-88 ja olla vähintään 177-178 cm pitkä.
Ikä: Käsitys mallin parhaasta iästä on noussut. Mallintyöt ehtii hyvin aloittaa 19-20-vuotiaana, mitä vielä viisi vuotta sitten olisi pidätty myöhäisenä aloitusikänä.
Kauneusihanne: Persoonalliset kasvonpiirteet ovat eduksi.
Lihakset: Erottuvat lihakset eivät sovi mallille, ja yleensä ne myös tuovat kehoon liikaa senttejä. Suomen markkinoilla lihaksia voi olla jonkin verran enemmän kuin kansainvälisillä.
Kauneuskirurgia: Suhtautumisessa kauneuskirurgiaan ei ole yhtenäistä linjausta. Leikkaukset eivät kuitenkaan ole tavallisia.
Mitat: Missien klassiset ihannemitat ovat 90-60-90 (rinnanympärys-vyötärö-lantio). Miss Suomi -kilpailussa painotetaan kuitenkin tarkkojen mittojen sijaan vartalon sopusuhtaisuutta. Pituusvaatimusta ei misseille ole.
Ikä: Miss Suomen ikähaitari on
18-24 vuotta.
Kauneusihanne: Kauneusihanne on klassinen.
Lihakset: Misseiltä vaaditaan kiinteyttä, mutta selkeästi erottuvat lihakset eivät kuulu asiaan.
Kauneuskirurgia: Kauneusleikkauksiin ja niihin verrattaviin toimenpiteisiin suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.
Artikkelin lähde Kaleva