Mehupoika muuttui kapteeniksi

Kai Nevala
Kaleva
Tästä on varoitettu etukäteen. Tuure Siira saattaa olla myöhässä.
Kello on viisi minuuttia yli sovitun ajan, kun AC Oulun kapteeni kipaisee portaat ylös ja pahoittelee kohteliaasti myöhästymistään.
- Olen aina ollut tällainen viime tipan mies, joka ei ole ikinä liian ajoissa. Olen kuitenkin yrittänyt parantaa tapani. Nyt, kun olen kapteeni, en ole kertaakaan ollut myöhässä joukkueen tilaisuuksista, Siira antaa selvityksensä.
Jos Rajakylän poika ei ehtinyt numero 3:n tai 20:n busseihin, Kastellin kouluissa jouduttiin odottamaan jalkapalloilijan alkua seuraavaan tuntiin saakka.
Tällä kertaa homma ei ole kiinni kulkupelistä. Siira on saapunut Raattiin isänsä autolla.
Tällainen on liiganousua havittelevan joukkueen keskikentän pohjapelaaja ja kapteeni. 20-vuotias nuorukainen, joka on vasta muuttamassa ensimmäistä kertaa Kurjenkellontien kodistaan pois.
Päävalmentaja Rauno Ojanen antoi hänelle kapteeninnauhan kokeeksi talvikauden aluksi. Kun joukkueen jäsenet äänestivät keväällä kapteenista, Siira sai luottamuslauseen.
- Yllätyin, kun Rane tarjosi roolia minulle, mutta otin sen ilomielin vastaan. Luulen, että hän tarjosi minulle samalla kasvua pelaajana, Siira otaksuu.
Kaksikymppinen keskikenttämies uskaltaa olla äänessä. Hänen pitää pystyä antamaan palautetta myös Janne Hietasen, 36, ja Dritan Stafsulan, 33, kaltaisille konkareille.
- Ei se ole ongelma. Joku saattaa huutaa takaisin, mutta se on ymmärrettävä. Se mitä kentällä tapahtuu, jää kentälle.

Ojanen on ohjannut lahjakasta pelaajaa kädestä pitäen jo juniorivuosista. Ongelma ei ole koskaan ollut etteikö Siira olisi antanut harjoituksissa ja peleissä kaikkeaan.
Sadan prosentin periksiantamattomuus on hänen leimallinen tyylinsä.
Murhe on ollut se, miten Siira on hoitanut urheilijan rooliaan, kun harjoitukset ovat ohi. Miten kroppa huolletaan, mikä on levon ja ravinnon merkitys.
- Vielä kaksi vuotta sitten saatoin pelata ystäväni Mikko Tauriaisen kanssa pleikkarilla koko yön ja mennä muutaman tunnin unilla harjoituksiin. Se kuuluu sinänsä nuoruuteen, enkä kadu sitä, mutta jossain vaiheessa on ymmärrettävä, mitä haluaa urheilijana.
Nyt hän puhuu luontevasti 24/7 -urheilijaelämästä ja viimeisestä herätyksestä.
- Voin kertoa tämän rehellisesti. Kun tammikuussa tulin ylimenokauden ja Turkin-reissun jälkeen harjoituksiin, rasvaprosenttini oli 17-18. Nyt se on tippunut jo 11-12:n väliin. Olen tehnyt kovasti töitä.

Valmentaja muistelee huvittuneena erästä tapausta Tervarien B-junioreista. Ottelu VIFK:iä vastaan alkoi jo kello 11, Siira oli nukkunut liian pitkään ja joutui korvaamaan aamiaisensa juomalla ennen peliä puolitoista litraa sokeroitua sekamehua.
Poika jouduttiin vaihtamaan kesken ottelun kentältä.
- Vähän meni maha sekaisin, Siira naureskelee.
Nyt hän poseeraa kuvaa varten AC Oulun kapteenina pillimehu kädessään, eikä imaise yhtäkään hörppyä.

Fakta

Tuure Siira on syntynyt Oulussa 25. lokakuuta 1994. Hänen isänsä Pertti Siira pelasi aikoinaan OPS:ssa kaksi SM-sarjaottelua.
Yllä oleva kuva on otettu vuonna 2005 Kalevan nappulaturnauksessa, jossa Tuure Siira valittiin parhaaksi puolustajaksi. Hänen luonnollinen paikkansa on aina ollut keskikentän keskustassa, mutta esimerkiksi AC Oulussa hänet on nähty myös laitahyökkääjänä ja aluksi jopa keskushyökkääjänä. Nyt hänen roolikseen on vakiintunut keskikentän pohjapelaaja.
"Siitä näen koko kentän ja pystyn ennakoimaan kaksinkamppailut. Pallollisessa pelissä se on dominoiva paikka. Minulla pitää olla idea, miten murtaudumme eteenpäin. Tuskin olisin saanut missään liigajoukkueessa yhtä merkittävää roolia."
Tuure Siira



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva