Artikkelin lähde Kaleva
Teemu Wilenius
Oulu
NHL-seurojen pukukopeissa on keskellä lattiaa matto, jossa on joukkueen logo. Yksi kirjoittamattomista säännöistä on, ettei maton päälle saa astua kukaan. Kävely maton päällä nähdään epäkunnioituksen osoituksena ja huonoa onnea tuottavana tekona.
Rosoisesta elämäntyylistään tunnettu laulaja-lauluntekijä Justin Bieber aiheutti muutama vuosi sitten valtavan kohun astumalla Chicago Blackhawksin logon päälle konserttinsa yhteydessä.
Bieber sai niskaansa kiekkofanien ja Blackhawksin vihanpuuskat, kun julkisuuteen levisi kuva, jossa poppari seisoi logon päällä kuvatessaan Stanley Cup -pokaalia.
Suuren maailman säännöt eivät päde Oulussa.
Kärppäjoukkueen pyhimmässä paikassa, Raksilan hallin hienoimmassa pukuhuoneessa, on kaksi mustaa mattoa, jotka on koristeltu seuran logolla. Niiden päältä kävellään lähes päivittäin sekä kengillä että luistimilla.
Kärppien pukukoppiin ja elämään siellä liittyy toki omat kirjoittamattomat sääntönsä. Ainoa asia, joka on totaalisesti kielletty, on suihkuun virtsaaminen.
Säännön muistaminen ja noudattaminen tuskin on liikaa vaadittu aikuisilta miehiltä.
Puolustaja Ari Vallin ja hyökkääjä Juho Keränen huolehtivat musiikista Kärppien pukuhuoneessa.
37-vuotias Vallin suosii soittolistoillaan ysäripoppia, mutta saa joukkuekavereiltaan kiitosta monipuolisuudesta ja siitä, että osaa muuttaa tyyliä raskaammaksi pelien yhteydessä.
Keränen valitsee soittolistalle poikkeuksetta rokkia ja heavy-musiikkia. Keiteleen mies pumppaa joukkuekavereihinsa virtaa Sentencedin, Sonata Arctican ja Iron Maidenin tykityksellä.
Uransa kuudetta Suomen mestaruutta metsästävä Vallin on tärkeä persoona kärppäjoukkueessa, vaikka mies ei ole pelannut sekuntiakaan toisen välieräottelun jälkeen.
Konkari tarinoi taukoamatta, heittää kevyttä kuittia suuntaan jos toiseenkin ja pitää touhun muutenkin sopivan rentona.
Vallin on pukuhuoneessa paljon äänessä myös otteluiden erätauolla. Tuolloin hän unohtaa pelleilyt ja keskittyy kannustamaan sekä tukemaan nuorempiaan.
Pelien aikana kapteenin sana on laki. Lasse Kukkonen on joukkueen henkinen johtaja, joka käyttää ääntään paitsi jäällä myös kopissa.
Kukkosen ja Vallinin ohella pukuhuoneessa ovat jatkuvasti äänessä kokeneet hyökkääjät Esa Pirnes, Mika Pyörälä ja Keränen.
Koppikeskustelut ovat usein sellaisia, että ne eivät sovi herkkähipiäisille. Loistavan joukkuehengen pohja rakentuu sen varaan, että jokainen pelaaja osaa aidosti nauraa myös itselleen.
Maalivahdit ovat totutusti oma rotunsa. Tomi Karhunen ja Iiro Tarkki eivät ole joukkueen äänekkäimpiä pelaajia, mutta eivät myöskään tuppisuita.
Kärppien pukukopin istumajärjestys on rakennettu niin, että joukkueen seitsemän ulkomaalaispelaajaa eivät istu vierekkäin. Ulkomaalaisten viereen on laitettu kielitaitoinen joukkuekaveri, joka voi tarvittaessa tulkata keskusteluja.
Kaikkea tilannekomiikkaa on ymmärrettävästi vaikea kertoa englanniksi, joten toisinaan ulkomaalaiset saattavat olla huuli pyöreinä tarinoiden ristitulessa.
Kolmea kieltä sujuvasti puhuva Simon Suoranta istuu Adam Masuhrin vieressä, joten myös ruotsin kieli soljuu toistuvasti Raksilan hallin uumenissa.
Juho Keränen hoitaa musiikin lisäksi myös sakkokenraalin virkaa joukkueessa. Sovittujen yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta rapsahtaa armotta rahallinen sakko.
Yleisimmät syyt sakkoihin ovat myöhästyminen, tavaroiden unohtaminen ja äänien jääminen päälle puhelimeen.
Keränen on erityisen tarkka siitä, että jokainen pelaaja pitää oman lokerikkonsa ja sen edustan siistinä.
Sakkosummien määrät vaihtelevat muutamasta eurosta jopa satoihin euroihin. Ne ovat kaikille samat riippumatta palkkapussin suuruudesta.
Kärppien sakkokassaan on kertynyt viime vuosien aikana tasaisesti 5 000-10 000 euroa. Joukkue käyttää summan yhteiseen hauskanpitoon pelikauden jälkeen.
Tämän kauden aikana sakkokassasta on lohkaistu tuhannen euron siivu myös hyväntekeväisyyteen.
Pelaajista sakkokassaa on kartuttanut eniten Pirnes, jolla on vielä 38-vuotiaanakin paha tapa unohdella tavaroitaan.
Artikkelin lähde Kaleva