Loruilijan maailma jäsentyy riimeillä

Sanna Räihä
Oulu
Kun Lotta Kujanpää lähettää ukilleen tekstiviestin, viestissä on säkeet ja niillä loppusoinnut. Kun ukki vastaa, myös vastaus rimmaa. Kujanpää on lapsesta asti pukenut asioita riimeihin.
Riimeissä kulkee myös tarina Kujanpään tekstittämässä lastenkirjassa Kirjavan Kissan luontoretki. Kujanpää ei yhden teoksen perusteella huoli lastenkirjailijan viittaa, vaan tituleeraa mieluummin itseään loruilijaksi. Loruilija ei usko riimien kuolemaan, vaikka runous on ne osin jo heittänyt romukoppaan.
- Riimit eivät ole vanhanaikaisia, kun kieli on uutta. Rap-musiikkihan on riimittelyä, enkä tunne yhtään lasta, joka ei olisi kiinnostunut räpistä.

Kirjavan Kissan luontoretki oli alun perin lapsille suunnattu yhteisnäyttely, jonka Lotta Kujanpää ja kuvataiteilija Ilma-Sofia Kuismanen kokosivat vuonna 2013 Helsinkiin, Rööperin taidesalonkiin. Sieltä Maahenki-kustantamo löysi näyttävät kuvitukset, jotka loruineen hiottiin kevättalvella ilmestyneeksi lastenkirjaksi.
Kirjassa on luontotietoutta upotettuna sadunomaiseen ympäristöön. Kujanpään lorut pudottelevat faktoja eläimistä, mutta sanaleikin lomassa.
Faktan ja fiktion raja on joustava, niin kuin se lapsen maailmassa tuppaa olemaan.
- Sisältö on lapsen maailman faktaa, Kujanpää muotoilee.
- Siinä sisilisko viettää talven horroksessa, mutta haaveilee eläkevuosista Mallorcalla. Varmaan se haaveilisi, jos sen ymmärrys riittäisi, ja se tietäisi sellaisen ihanan lämpimän paikan olemassaolosta.
Päähenkilö, Kirjava Kissa, on jo pohdittu moneen taipuvaksi: siitä tulisi vaikkapa mainio pehmolelu oheistuotemarkkinoille.
- Kaikenlaista pitää aina ideoida, Kujanpää myhäilee.

Kujanpään suosikki lastenkirjallisuudessa on Astrid Lindgren, jonka tuotannon hän kahlasi läpi jo ennen kouluikää. Lindgrenin maailmassa viehättää yhä ajatus siitä, että lapsille ominaisen elämänilon voi säilyttää läpi elämän. Hahmoista suosikiksi nousi Marikki, tyttö, jolle aina sattuu ja tapahtuu, vaikka hän yrittäisi toimia oikein.
- En ole koskaan samaistunut Peppiin, hän naurahtaa.
Myös Lindgrenin anarkismi vetoaa.
- Jos on jokin normi, niin yleensä teen sen asian toisin. Siihen liittyy sekin, että mikään aihe ei ole liian rankka käsiteltäväksi: lapsen kuolema, vanhempien menetys. Kaikesta voi kirjoittaa.
Lastenkirjojen saralla Kujanpää uskoo silti pysyvänsä Kirjavan Kissan tapaan kevyellä linjalla, ilon tuottamisessa. Loruilijan herkempi puoli purkautuu laulujen sanoituksiin, joita on myös työn alla.
- Melankolinen puoleni tekee niitä biisejä.
Lukutuokio Anu Enqvist lukee Kirjavan Kissan luontoretki -teosta Oulun kaupunginkirjaston lastenosastolla 20. huhtikuuta kello 18.

Fakta

Syntynyt 1983 Porissa.
Asuu Oulussa.
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa visuaalista suunnittelua.
Medianomi (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) ja valokuvaaja (ammattiopisto Lappia).
Työskennellyt mm. kamera-assistenttina useissa pitkissä elokuvissa, opetustehtävissä Valveen elokuvakoulussa ja valokuvaajana.
Rakastaa pesäpalloa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva