Olisiko suojelu pelastanut Limmin talon?

- Ihmettelen Limmin talon suojelun verkkaista etenemistä. Jo vuonna 1998 museon rakennustutkija Pasi Kovalainen oli sitä mieltä, että Limmin päärakennus pihapiireineen on ehdottomasti suojelun arvoinen kokonaisuus.
Näin toteaa Oulun kaupunginvaltuutettu Mauno Murtoniemi (vas.), joka vuonna 2013 teki valtuustoaloitteen Limmin talon suojelusta.
Yhdyskuntalautakunta vastasi tuolloin, että asemakaavoituksella on valmius käynnistää asemakaavan muutos, jos sopiva toimija löytyy. Pihapiiriä ei kuitenkaan voi osoittaa asumiskäyttöön ympäristöhäiriöiden johdosta.
- Sen jälkeen asia ei ole edennyt, vaikka tietääkseni parikin tahoa on ollut siitä kiinnostunut.
Talo on ollut tyhjillään vuodesta 2012 lähtien. Murtoniemen mukaan viimeisen vuokralaisen vanhemmat levyttivät talon ikkunat ja ovet sekä huolehtivat talon lämmityksestä pientä korvausta vastaan. Korvaus ei kattanut työpanosta, joten he luopuvat siitä.
- Tyhjillään rakennus joutui pian vandalismin kohteeksi. Naapureitteni kanssa kävin useasti laudoittamassa ikkunoita ja ovet kiinni näiden parin vuoden aikana. Lisäksi olen ollut useamman kerran turhaan yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan.

Fakta

Museon rakennustutkija Pasi Kovalaisen lausunnossa vuodelta 1998 rakennusta pidettiin ehdottomasti suojelun arvoisena kokonaisuutena.
Päärakennus oli kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jossa korostuvat rakennushistoriaan, rakennustaiteeseen ja rakennuksen käyttöön liittyvät arvot.
Päärakennus oli tuolloin vielä hyvin säilynyt ja rakennus kunnoltaan hyvä.
Limmin talon rakennutti nahkuri Juho Limmi vuonna 1898.
Pihapiiriin kuului tontin perällä talousrakennus, jossa suunnitelman mukaan oli kolme suurta liiteriä ja kuusireikäinen makki.
Juho Limmillä oli nahkatehdas aivan asuinrakennusta vastapäätä nykyisen Limminrannan puolella. 1920-luvulla Nuottasaaressa oli useita pieniä ja keskisuuria nahkatehtaita. Osa alueen nykyisestä nimistöstä on peräisin tältä ajalta.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva