Ihan liekeissä Rita-harjussa

Arja Mikkola
Oulu
Mitä taitoja ja tietoja koulun pitäisi tarjota, jotta lapset, tulevaisuuden tekijät, selviävät edessä olevista haasteista? Sitra yrittää vastata kysymykseen laboratoriokouluissa, joista yksi toimii juuri Oulussa.
Ritaharjun yläasteella eli 13-16-vuotiaiden parissa kokeillaan koko kuluva viikko sitä, miten oppilaat muokkaavat yksin tai ryhmissä valitsemistaan teemoista usean alan osaamiskokonaisuuksia. Kokeilu haastaa myös opettajat yhteistyöhön.
Sitran Uusi koulutus -foorumi on työstänyt joulukuussa aloittaneen asiantuntijaryhmän voimin sitä, miten koulutusta pitäisi muuttaa. 30 ammattilaisen ryhmä pyrkii kysymään niin opetussisältöjen, -mallien kuin johtamisenkin perään
- Me uskomme siihen, että koulu muuttuu nopeasti kokeilemalla, sanoo avustava asiantuntija Kalle Nieminen Sitrasta.
- Suomi on ollut suunnitteluyhteiskunta, mutta entä jos lähdettäisiin vain tekemään. Meidän pitäisi ketterämmin kehittää kouluja, yhteiskuntaa ja yrityksiä nopeiden kokeilujen ja pilottien kautta.

Ritaharju testasi eheyttävää opetusta jo viime syksynä. Kokemus opetti, että toimintaa tarvitaan enemmän.
- Suunnitelmallisuus on parantunut, ote on jäntevämpi. Ohjaus on tärkeää. Opettajan rooli muuttuu, ei voi vain laittaa oppilaita tekemään, toteaa Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala.
Nyt oppilaat ovat täysillä mukana.
- Olen aivan liekeissä, kommentoi eräskin erityisoppilas hänen perehtyessään gallupin kera natseihin veteraanivaarin innoittamana.
- Nuoret tarvitsevat yhteistyökykyä, oikeaa asennetta tarttua tietoon, sisäistä motivaatiota, että minä itse olen vastuussa omasta koulunkäynnistä, oppimisesta ja tulevaisuudesta. Eikä niin, että minä olen opettaja ja kaadan kaiken tiedon vaan, että tuolta löytyy tietoa ja että voisit kokeilla tehdä näin, sanoo oululaislehtori Marika Kerola.
Kokeilu tekee hyvää. Perinteisesti opettajat puurtavat työtään yksin. Kokonaisvaltaisuus johdattaa yhteisöllisyyteen ja jakamaan osaamista, mikä taas kasvattaa opettajien keskinäistä arvostusta.
- Minusta tämä koulu menee parempaan suuntaan, sanoo Kerola.
- On sallittua kokeilla ja välillä erehtyä, iloitsee englannin opettaja Anne Lukkari.
- Täällä on paljon rauhallisempaa, arvioi erityisryhmäopettaja Maarit Annunen.
Uutta ponnistusta on pohjustettu viikottain koko kevätkausi. Mukana hankkeessa ovat paitsi lehtorit, myös nuorisotoimen edustajat kuin kirjastoväkikin. Istunnoissa on käsitelty niin arjen asioita kuin kehitetty opettamistakin. Ensi vuonna Ritaharjussa aiotaan toteuttaa neljä eheyttävää jaksoa.

Nurmijärven eksperimentti kertoo siitä, että tekeminen voi tosiaan nopeutua. Nurmijärvellä koulun kehitys annettiin hetkeksi täysin oppilaiden käsiin ja työpajoissa kiteytyneet ideat toteutettiin Sitran pienellä tuella.
Ruokalasta tehtiin hiljainen lukutila, kun se ei ole käytössä. Opettajien esityksistä haluttiin järjestelmällisesti palautetta ja lukiolaisille järjestettiin kokkauskursseja koulun jälkeen.
- Rehtorin mukaan ne olivat samoja asioita, joista oli puhuttu jo pitkään johtoryhmässä, kertoo Nieminen.

Arja Mikkola
Oulu
Wikipedian käyttö on pannassa eheyttävän oppimisen viikolla. Sen sijaan on yksikin koululaisryhmistä kasannut eteensä Ritaharjussa kirjapinon, josta löytyy tietoa esimerkiksi Anne Frankista. Rakenteilla on myös pienoismalli Auschwitzin surkeista parakkioloista. Toinen tyttötiimi taas perehtyy arkioloihin maalaamalla juuri slummihökkelin tikkaita.
Pojat valmistelevat videota, joka kuulemma kertoo petoksesta eli etiikasta koripallopelin jälkeen. Toinen porukka syventyy Euroopan ruokakulttuuriin.
- Minkälaista ruokaa ja mistä ruuat tulevat. Piti kertoa Euroopasta laajemmin. Vähän tiivistettiin, Arttu Aho kertoo.
- Tietenkin perusasiat äidinkielestä, matematiikasta, kielistä pitää opiskella, mutta reaaliaineista voi opiskella monen oppiaineen laajempia kokonaisuuksia tyyliin sähkö, vesi, siirtolaisuus, toteaa lehtori Marika Kerola.
- Pitää soveltaa omaa oppimista ja tiedonhakua. Saa itse päättää aiheen, mutta se vaikuttaa moneen eri kouluaiheeseen. Minun aihe on Euroopan taide- ja musiikkihistoria. Se voi vaikuttaa positiivisesti myös englantiin, kun teen tiivistelmän englanniksi, kertoo oppilas Iina Juopperi.
- Tämä on vapaampaa ja opettavaisempaa, arvioi Henna Kivioja, joka valmistelee ryhmässä "mielipalatsia", kaksiosaista rakennelmaa ilmentämään suomalaisnuoren ajatuksia verrattuna afrikkalaisnuoreen. Tytöt ovat haastatelleet puhelimitse Unicefin tiedottajaa.
- Kouluun pääseminenkin on isompi asia, meille se on itsestäänselvyys.

Fakta

Sitra pohjustaa vuosittain yhteiskunnallisia kysymyksiä. Aiheina ovat olleet turvallisuus, talous, demokratia ja työ. Kuluvana vuonna teemana on koulu.
OK koulu -hankkeen tukena on 30 eri alaa edustavan ammattilaisen työryhmä. Mukana on koko opettajia, virkamiehiä, ay-liikkeen, kolmannen sektorin ja yritysten edustajia. Työryhmään haki noin 250 henkilöä. Oulusta mukana on Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala.
Tänä keväänä järjestetään 11 erilaista kokeilua ympäri Suomen kouluja. Aiheet ja samalla toteuttajat, kuten Ritaharju, on valittu avoimeen kisaan tulleista 130 ideasta.
"Iso kysymys on se, miten voidaan antaa tunnustusta ja tehdä epäformaalinen oppiminen näkyväksi."
Kalle Nieminen, Sitra

Oulun Ritaharjussa teemana on ilmiölähtöinen oppiminen.
Oulun ammattikorkeakoulussa jatkuu keskiviikkona 48-tuntinen hackathon koulutuksen ja muotoilijoiden ammattilaisten kanssa. Koodausmaratonin tavoitteena on kehittää teknologisia ratkaisuja, signaali tai pinssi kenen tahansa käyttöön - siis jonkun sortin digitaalinen papukaijamerkki - tunnustukseksi oppimisesta epämuodollisessa tilanteessa.
Wärkkee-päevä -tapahtuma kokoaa Pielaveden seudun osaajia, kuten kädentaitajia, opettamaan taitojaan kaikille kiinnostuneille. Samalla Mikkeli HackLab kutsuu koodaus- ja robottityöpajoihin.

Artikkelin lähde Kaleva