Artikkelin lähde Kaleva
Minna Akimo, teksti
Jukka Leinonen, kuvat
Oulu
Puolen päivän jälkeen Toppilan asukastulvalla Alvarissa on rauhallista. Menossa on ruoka-aika, mutta syöjiä ei juuri ole.
Asukastuvan ikkunan takana Meri-Toppilan kerrostaloalue kylpee kevätpäivän auringossa.
Kevään eduskuntavaalit ovat lähellä, mutta vain muutama ihminen haluaa jutella siitä, äänestääkö hän vai ei.
Täällä noudatetaan vanhaa kohteliaisuutta: Politiikasta ei pidä hirveästi ulkopuoliselle huudella.
Asukastuvan isäntä Juha Hyvönen ja asukastuvan tietoteknisistä asioista huolehtiva Rasmus Palosaari ovat toista maata.
Heille politiikasta ja äänestämisestä puhuminen on luontevaa. He ovat myös asiasta eri mieltä.
Siinä missä Hyvönen äänestää kaikissa mahdollisissa vaaleissa, Palosaarta äänestäminen ei juuri kiinnosta.
- Auttaisi, jos asioista tiedotettaisiin jonkun muun kuin perinteisen median kautta. Facebook sekään ei tavoita kaikkia, Palosaari sanoo.
Miehet pohtivat myös lapsuuskodin ja kouluaikojen vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen.
Hyvösen kotona vanhemmat ovat aina käyneet äänestämässä, mutta vaalisalaisuudesta on pidetty kiinni. Vanhempien puoluekannoista ei ole hiiskuttu.
Palosaaren mielestä hänen äänestysintoaan olisi voinut lisätä se, jos äänestämisestä ja vaikuttamisesta olisi puhuttu enemmän kouluissa.
- Vanhempani ovat itse äänestäneet, mutta eivät he ole siitä puhuneet. Luulen, että he eivät edes oleta lapsiensa äänestävän vaaleissa.
- Lisäksi he ovat varmaan olettaneet, että äänestämisestä puhutaan koulussa, mutta eihän siellä korostettu asiaa mitenkään, Palosaari sanoo.
Hyvönen käyttää äänioikeuttaan, koska hän uskoo että sillä tavalla voi vaikuttaa.
Hän on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa kunnallisvaaleissa yhdelläkin äänellä voi olla ratkaiseva merkitys.
-Sitä paremmin pienen paikkakunnan valtapuolue pärjää, mitä pienempi äänestysprosentti on. Siellä yhdellä äänelläkin voi vaikuttaa paljon.
Eduskuntavaaleissa Hyvönen uskoo siihen, että asioista saa parhaiten tietoa, kun ottaa suoraan yhteyttä ehdokkaaseen.
- Otan selvää, mitä mieltä mikin puolue on. Jos en tekisi näin, miten pystyisin edes perustelemaan itselleni miksi ajattelen asioista kuten ajattelen.
Näissä vaaleissa Palosaari voisi harkita äänestävänsä. Se edellyttäisi, että ehdokkaista löytyisi sellainen, joka ajaa hänelle tärkeitä asioita.
- Psykiatrinen hoito, hoitoon pääseminen ja syrjäytyminen ovat asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota. Olen nähnyt miten paljon pahaa nämä asiat aiheuttavat ihmisille.
Samaan
aikaan Kaukovainion seurakuntakodin edessä seisoskelevat Sami Nättinen ja Jouni Frosström.
Kun heidän kanssaan alkaa jutella äänestämisestä ja vaaleista, sanomista riittää. Molemmat alkavat päivitellä oitis jyrkkiä tuloeroja.
Frosströmin on vaikea ymmärtää, miten hän tulee toimeen tuhannen euron eläkkeellä, kun samaan joidenkin eläkkeet huitovat 70 000 euron tuntumassa.
Tämäkään ei ole syy olla hänelle äänestämättä.
- Aina olen äänestänyt, mutta en minä siihen usko, että sillä voisi vaikuttaa, hän sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva