Kaltiokin tähystää digiaikaa

Esko Aho
Oulussa on huhuiltu, että arvostettu pohjoinen kulttuurilehti Kaltio lopettaisi pian toimintansa. Siinäpä uutista kerrakseen, onhan lehdellä parhaillaan menossa 70-vuotisjuhlavuosi.
Kun Kaltion nykyinen päätoimittaja, Kaltio ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä opetus-ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos yhteen ääneen vakuuttavat, että lehti jatkaa ihan entiseen tapaan, on syytä tehdä Myytinmurtajat-tyyppinen johtopäätös: "Busted" - huhuilta katkesivat siivet.

Negatiivisten viestien tuojiin on vain kovin helppo uskoa, jos miettii maamme kulttuuri-ja mielipidelehtien taloutta yleisemmin.
Kaltiossa käy vakituisesti töissä vain puolipäiväinen päätoimittaja. Tilausmyynti junnaa paikallaan alle 800 kappaleessa.
Valtion tukikin pieneni tänä vuonna entisestä 25 000 eurosta 22 000 euroon.

- Lähiajat minulla ovat niin kiireiset, etten oikein osaa kertoa tulevaisuudesta. Pitäisi saada seuraava numero tehtyä ja ilmoitusmaksut laskutettua. Lehden 70-vuotisjuhlassa kuitenkin katseltiin jo 70 vuoden päähän ja 75-vuotisjuhlatkin päätettiin järjestää. Toiminta on vankkaa. Ei tästä luopua voi, parantaa vaan, päätoimittaja Paavo J. Heinonen arvioi.
- Yhdellä osa-aikaisella, eli minulla, ei oikein riitä voimia Kaltion levikin edistämiseen. Kun näkyvyyttä ei ole vara ostaa, pitää yrittää myydä lehteä kädestä käteen -menetelmällä. Kymmenisen vuotta siten levikkimme putosi alle tuhanteen, missä se on pysynyt. Onneksi juttuja ei tarvitse kerjätä, koska tarjontaa on paljon.
Heinosen mukaan valtion vuosittain jakama kulttuurilehtituki junnaa paikallaan.
- Kokonaissumma on pysynyt miljoonan euron tienoilla pitkään, vaikka pienlehtien määrä on vuosi vuodelta kasvanut.

Kaltio ry:n hallituksen puheenjohtaja Alla Räisänen on Heinosen linjoilla arvioidessaan lehden elinvoimaisuutta.
- Kaltion tyyppiselle paperiselle kulttuurilehdelle on yhä suuri tarve. Meillä on myös digilehti, mutta eivät ihmiset ole vielä oppineet seuraamaan sitä samalla intensiteetillä kuin paperi-Kaltiota.
Toisaalta Räisänen tietää hyvin myös sen, että yhdistyksen on lähitulevaisuudessa pakko reagoida digitalisoitumiseen vahvistamalla verkkolehteä.

Kulttuurilehtien valtionavustusten ohjeisiin kaavaillaan tekstimuutoksia ensi vuodelle, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä.
Ministeriö myöntää kulttuurilehtitukea Suomessa ilmestyville julkaisuille, jotka ylläpitävät yhteiskunnallista keskustelua kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä.
- Yhä useampi kulttuurilehti ei kohta enää ilmesty neljää kertaa vuodessa paperilla. Lehdillä on paineita mennä verkkoon, joko kokonaan tai osin. Olemme jo monena vuotena myöntäneet tukea myös digitaalisesti julkaistaville kulttuurilehdille, mutta hakuvaatimuksia täytyy tarkentaa, koska digitaalisia julkaisuja alkaa tulla koko ajan enemmän markkinoille.
Kulttuurilehdeksi ei lasketa muun muassa blogisivustoja, joilla ei julkaista muuta toimitettua sisältöä.
Mäkelä valmistelee ja esittelee ministerille kulttuurilehtiä koskevat päätökset. Asiantuntijaelimenä taustalla toimii kulttuurilehtilautakunta.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva