Irwinin tuntija piirtää kuvaa kansan laulajasta

Matti Heikura
Antti Yrjö Hammarberg alias Irwin Goodman tunnetaan edelleen koko kansan renttuna ja reteiden rallien esittäjänä, mutta oulunsalolainen Veikko Tiitto tuntee miehen niin hyvin, että suuntaa katseensa tietoisesti rakennettujen kulissien taakse.
Tiitto muun muassa korostaa monen unohtamaa asiaa, että Irwin myös sävelsi useimmat lauluistaan ja oli muutenkin varsin kyvykäs muusikko.
Eivätkä rentturallit muutenkaan anna täydellistä kuvaa miehestä ja hänen maailmastaan. Monipuolisemman kuvan muodostamiseksi kannattaisi kuunnella vaikkapa kappaleet Itken yksin, Maskin takana, Tumma virta tai Laulajan testamentti, hän huomauttaa.

Veikko Tiitto tunnetaan laajalti suomalaisen iskelmämusiikin tuntijana ja tutkijana. Irwin oli keskeinen hahmo innostuksen syttyessä. Jopa niin, että mies muistaa edelleen tarkasti päivämäärän, jolloin osti ensimmäisen Irwinin LP-levyn divarista viiden markan hintaan.
- Se oli 16.11.1973, ja levy oli Viisi vuotta vaan ei suotta.
Se herätti innostuksen, joka laajeni hiljalleen käsittämään koko suomalaisen iskelmämusiikin. Vuosien varrella tutuiksi ja jopa ystäviksi ovat tulleet muun muassa Veikko Lavi, Jamppa Tuominen ja Matti Esko.
Nykyisin internetistä löytyvät Veikon Sivut sisältävätkin yli sadan suomalaisen iskemämusiikin vaikuttajan tarkat diskografiat.
Sivua silmäilemällä huomaa pian niiden hienoisen painottumisen Oulun seudun artisteihin, jota täydentää muun muassa laaja Tiernapoika-äänitteistä tehty selvitys.

Irwinin ensimmäisestä levyn julkaisemisesta tulee tämän vuoden syksyllä kuluneeksi 50 vuotta. Siitä Veikko Tiitto ja Irwinin taustayhtyeessä Irwinin lapsissa aikanaan soittanut Ari Lahti ovat saaneet kimmokkeen kirjata miehen elämä ja teot kansien väliin perusteellisesti.
Suunnitelmissa viisiosaiseksi kasvavan kirjasarjan ensimmäinen osa Surutonta nuoruusaikaa ilmestyi jo viime vuonna.
Nyt julkisuuteen on saatu toinen osa Kansan laulaja, joka kertoo rinnakkain Irwinin viimeisestä keikkamatkasta vuonna 1991 ja takautumien kautta kaikesta siitä, mitä tapahtui, ennen kuin En kerro kuinka jouduin naimisiin ja Työmiehen lauantai rynnistivät koko kansan yhteiseen muistiin.
Kappaleet muuttivat paitsi Irwinin ja hänen lapsuuskaverinsa ja laulujen sanoittajan Veikko "Vexi" Salmen elämän myös suomalaisen kevyen musiikin maiseman.

Kirjasarjan kolme seuraavaa osaa julkaistaan Tiiton mukaan tämän vuoden aikana ja kokonaisuuden täydentäjäksi suunnitellaan vielä kirjojen teemat yhteen vetävää romaania Irwinistä.
Omaa innostustaan Irwiniin Tiitto selittää sillä, että häntä ovat aina kiinnostaneet persoonalliset tyypit, joilla on jotakin sanottavaa.
Tiitto huomauttaa lisäksi, että Irwinin ja Veksin työtapa oli 50 vuotta sitten Suomessa aika harvinainen. Suuri osa silloisesta niin sanotusta kevyestä musiikista perustui käännösiskelmiin ja lemmenlurituksiin. Tämä työpari sen sijaan haki laulujensa aiheet eletystä elämästä.
Tiitto onkin valmis pitämään Irwiniä hänen musikaalisuutensa vuoksi jopa yhdenlaisena nerona eikä hän kaihda rinnastusta edes Eino Leinoon.
- Heillä oli elämässään varsin paljon yhtymäkohtia, ja lopullinen arvostuskin tuntui löytyvän vasta kuoleman jälkeen.
Irwin Goodmanin elämä tarjoaakin kirjoittajalle paljon aineksia. Tiiton mukaan se voidaan jakaa oikeastaan neljään jaksoon. Suosion alamäkeä seurasi aina uusi nousu.
- Veksin mukaan Irwinin elämä olikin kuin jojo. Alhaalla käyntiä seurasi aina uusi nousu.
Eikä Irwiniä ole unohdettu. Tiiton mukaan monet nuoretkin ovat kertoneet hänelle arvostavansa Irwinin musiikkia.

Yksi osa Tiiton harrastuksesta koostuu luonnollisesti hänen suosikkiensa äänitteiden keräilystä ja niinpä Irwin -kokoelmakin on varsin kattava.
Ja tottakai kokoelman osana löytyy myös Uudet protestilaulut. Tämän vuonna 1983 julkaistun ja vain huoltoasemilla myydyn c-kasetin kaikki kappaleet on säveltänyt ja sanoittanut Tapani Koivisto. Huhtikuussa se julkaistaan ensimmäisen kerran myös cd:n muodossa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva