Ihminen on ansainnut hyvät kengät

Elina Ursin
Oulun ensimmäinen ammattikunta oli suutarien ammattikunta, joka perustettiin vuonna 1760. Ammattikunnan harjoittajia on yhä kaupungissa, mutta vain yksi suutari, joka korjaustöiden lisäksi tekee reunoskenkiä.
Kankaanpään suutarikoulusta korjaajaksi ja jalkinevalmistajaksi valmistuneen Johan Mikkosen, 27, suvussa ei ole suutareita. Innostus kengistä vei mukanaan Kankaanpään koulun jälkeen ja taloustieteen opinnot Oulun yliopistossa jäivät jäähylle.
- Kenties rakkaus nahkaan on peräisin lapsuudenkodista ja olohuoneen mustan nahkasohvan turvasta ja miellyttävästä tuoksusta, Mikkonen kertoo.
Mikkosen suutarinverstaan tunnelma on kuin Juhla Mokka kahvin televisiomainoksessa, mutta nahkantuoksuinen.
Viime joulukuussa Mikkonen perusti Kenkäliike Marssin kaupungin vanhalle kasarmille, upseeriston asuinalueelle junaradan varteen. Mielessä oli myös Åströmin kiinteistö. Olihan Åströmin nahkatehtaassa tehty kenkä jos toinenkin ja tehdas tuonut aikoinaan vaurautta kaupunkiin.

Suomessa kengäntekijöitä on harvassa eikä alalla ole kilpailua, mutta haasteita sitäkin enemmän.
- Vaikka ihmiset ymmärtävät kengän arvon, ei kenkiin kiinnitetä riittävästi huomiota.
Halvasta mittajalkineesta ei kannata unelmoida. Laadukkaasta nahasta ja monen työvaiheen tuloksena valmistuneen mittajalkineen hinta ilman työkuluja on Mikkosen mukaan liimarakenteisena noin 500 euroa ja reunosrakenteella helposti tuhannesta eurosta ylöspäin.
Lontoossa reunosrakenteisen kenkäparin hinta on jo useita tuhansia euroja.
- Jos minä olisin näillä tienesteillä liikkeellä, tekisin kenkiä Lontoossa, Pariisissa tai Tokiossa. Minulle kenkien tekeminen on myös jalkinetiedon ylläpitämistä ja käsityöammatin kunnioittamista.
Mikkonen haluaa tehdä kenkiä loppuelämänsä. Oulussa se olisi mahdollista suutaripalveluiden ja kenkäkaupan ohessa, maailmalla kisällinä.
Tämän vuoden puolella kasarmin liiketilassa on valmistunut kaksi kenkäparia, tavoite on 6-10 paria vuodessa.
- Pyrin tekemään niin paljon kenkiä, kun se on ajallisesti ja rahallisesti mahdollista.

Kun asiakas tulee Mikkosen liikkeeseen ja haluaa mittatilauskengät, ensin käydään perusteellinen keskustelu kengän tyylistä ja asiakkaan vaatimuksista. Sen jälkeen suutari arvioi omat taitonsa, josko pystyy kengät asiakkaan mielen mukaan valmistamaan.
Kengät tehdään usein mittatilauksena, kun kaupan kenkä ei sovi jalalle; istuvuus ontuu tai mieluista vaihtoehtoa ei löydy.
Harva suutari maailmassa tekee kengän alusta loppuun asti itse. Karkussa sijaitseva ainoa Pohjoismaissa toimiva lestitehdas palvelee vain jäljellä olevan teollisuuden tarpeita, joten asiakkaan jaloista otettujen mittojen mukaan valmistetut puiset lestit Mikkonen tilaa Saksasta.
- Jo lestin valmistaminen vaatisi kymmenen vuoden harjoittelua ja opintoja, Mikkonen arvioi.

Mikkosella on työn alla on miesten Oxford-malliset reunoskengät mustasta vasikannahasta, joka on valmistettu Ranskassa.
Ennen varsinaista kenkäparia suutari valmistaa lestille sovitusparin. Mikkonen piirtää mittakenkien kaavat lestille sovituskenkiä varten ja lopullista mallia ajatellen.
Kun asiakas on koettanut sovitusparia, tehdään lestille ja kaavoihin tarvittavat muutokset ennen varsinaisen kenkäparin valmistamista.
Jos sovitusvaiheessa tulee paljon muutoksia, suutari tekee vielä uuden sovitusparin. Hyvin tehdyn kenkäparin pitää nimittäin Mikkosen mielestä kestää kolmekin vuosikymmentä.
- Sovituspari valmistuu päivässä. Oxford-mallisen reunosrakenteisen puolikengän tekemiseen - tapaamiset, kaavoitukset ja päällisten valmistus mukaan lukien - menee noin 60-80 työtuntia. Siksi lestin on oltava sopiva ja työ hyvin tehty.
Kengän tekeminen ei Mikkoselta onnistu, jos mielessä on muita harrastuksia. Mittakengän valmistamista maaliin ajaa myös velvollisuudentunne parhaasta lopputuloksesta.
- Nahka on vaativa materiaali. Sitä pitää työskennellessä tunnustella ja opetella kuuntelemaan.

Fakta

Reunoskenkä on ammattitaitoa vaativa ja jalkineessa on kallis kenkärakenne.
Pohjausmenetelmän muutos aiheutti 1960-luvulla monen suuren kenkätehtaan toiminnan lopettamisen.
On palaamassa kalliiden nahkakenkien pohjaustavaksi.
Yli 140 vuotta Isossa-Britanniassa kenkiä valmistaneen Sanders & Sanders -video reunoskengän valmistuksesta https://vimeo.com/66682979.
"Reunosjalkineella tarkoitetaan jalkinetta, jossa päälliset ja vuorit yhdessä kanta- ja kärkikovikkeiden sekä reunoksen (eng. welt) kanssa kiinnitetään niiden pinkomisen jälkeen sisäpohjan (pinkopohjan) saumanteeseen ompelemalla.
Välipohjan tuennan ja täytön jälkeen ulkopohja kiinnitetään kenkään liimaten ja ompelemalla se näkyvillä olevaan reunokseen. Kanta rakennetaan yleensä kerros kerrallaan naulaten ja liimaten."
(Johan Mikkonen on muotoillut tekstin vapaasti Niilo Wirtasen vuonna 1943 ilmestyneestä Jalkinetyöntekijän käsikirjasta.)
"On kuitenkin huomattava, että käsintehty reunosjalkine eroaa tehdasvalmisteisesta esimerkiksi siinä, että sisäpohjan saumanne veistetään käsintehdyssä itse pohjaan, kun taas tehdasrakenteisessa saumanne on yleensä erikseen liimattu sisäpohjaan."
Johan Mikkonen
suutari



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva