Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Oulu
Kaduissa olevista erilaisista hidasteista, töyssyistä, riittää autoilijoiden ja muiden tienkäyttäjien keskuudessa puhetta.
Toisia hidasteet ärsyttävät. Ne aiheuttavat selkä- ja niskasärkyä, rikkovat kaiken hyväksi autotkin.
Toisille hidaste on hidaste, joka lisää liikenteessä heikompien osapuolien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Usein aloite hidasteen rakentamisesta on peräisin lähialueen asukkailta, jotka kokevat vilkkaan ja nopean ajoneuvoliikenteen uhaksi.
Oulussa erilaisia hidasteita on käytetty 1980-luvun lopulta.
Kaupungin katu- ja viherpalveluiden suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma kertoo, että nykyiset hidasteet perustuvat vuonna 2005 tehtyyn liikenneturvallisuussuunnitelmaan.
- Siinä esitettiin varsin paljon hidasteita. Tarpeellisin osin hidasteet on tehty koulujen, päiväkotien ja vilkkaiden kevyen liikenteen risteyksien kohdalle.
- Hidasteita pyydetään jatkuvasti lisää. Toisaalta niitä pyydetään myös purkamaan. Uusia hidasteita ei ole tulossa vähässä kummassa.
- En osaa sanoa hidasteiden kappalemääriä. On niitä kymmeniä, jos ei satoja. Kuntaliitoksen jälkeen hidasteita ei ole laskettu. Niitä on Kiimingissä, Jäälissä ja Oulunsalossa ainakin jonkin verran.
Hidasteen tehtävänä on laskea ajoneuvojen nopeuksia.
- Ensimmäiset hidasteet tehtiin muistaakseni Koskitien itäpäähän. Ne olivat asvalttipatteja, mutta Koskitien peruskorjauksessa niiden muoto on muuttunut. Koskitiellä oli läpiajoa, joka saatiin loppumaan, Siikaluoma muistelee.
- Seuraavaksi hidasteita tuli Sangintielle, Koisotielle ja Järvitielle.
Keskusteluissa hidasteissa on haittaa erityisesti kuljettajalle ja ajoneuvolle, mutta hidaste voi tuntua tärinänä lähikiinteistöissä.
- Sen takia Nokelantieltä purettiin yksi korotus. Uusilla asuinalueilla meillä on käytettävissä tarkat maaperätiedot, joita voi hyödyntää hidasteiden suunnittelussa.
Ajoneuvojen vauhdin voi saada alhaisemmaksi muillakin keinoin kuin hidastein.
Ensimmäinen keino on luonnollisesti alhainen nopeusrajoitus.
Normaaleja keinoja ovat kiertoliittymät, keskisaarekkeet kaistojen välissä ja tyynyhidasteet, jotka jäävät linja-autojen akselien väliin.
Siikaluoma ei muista, että autoille koituneista vahingoista olisi tullut korvausvelvoitteita maksuun.
- Autoilijan on sovitettava nopeutensa olosuhteiden mukaan. Kovin isoja riitoja niistä ei ole aiheutunut. Joukkoliikennereiteiltä on tullut asiallista palautetta, joka on otettu huomioon.
Koskilinjat Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen korostaa, että liikenteessä mennään turvallisuus edellä.
- Kaukovainiolla oli linja-autoille haasteellisia töyssyjä, mutta ne on korjattu.
Laitinen ei pysty sanomaan, että töyssyt olisivat särkeneet yhtiön kalustoa tai kuljettajia.
- Nämä johtuvat niin monista osatekijöistä. Tietenkin töyssy altistaa kuljettajan kehon ja auton tärinälle.
Oulun Taksipalvelut Oy:n korjaamon esimies Jari-Pekka Kokkonen ei ole nähnyt, että kalustoa olisi särkynyt töyssyjen takia.
- Ajetaan tilanteen mukaan. Vika on kuljettajassa, jos töyssy käy selän päälle. Silloin käy kalustoon.
Artikkelin lähde Kaleva