Eleonoora Riihinen
Jälleen kerran yksi oululainen yhtye raivaa tietään ihmisten tietoisuuteen omintakeisella tyylillä. Musiikillinen outolintu, rapmetallia soittava Apina paljastuu ahtaita genreluokitteluja monipuolisemmaksi tapaukseksi.
Bändiltä tuli maaliskuun lopussa ulos debyyttialbumi
Jo ennen kokopitkää julkaisua bändi ehti herättää huomiota kahdella singlellään
Apinassa vaikuttavat rumpali Leo Heikkilä, solisti-sanoittaja Henri "Pessi" Pesonen, basisti Aake Lämsä ja kitaristi Tuomas Alfthan.
Rapin ja metallin sekoittaminen on näinä päivinä niin harvinaista, että sen kuuleminen muodikkaan kitara-indien ja elektropopin seassa naulitsee huomion.
- Genre ei ollut mikään tietoinen valinta. Etsimme avoimella haulla bändiin laulajaa, ja Pessi ilmoittautui kokelaaksi. Kun Pessi räppäsi demojen päälle, se vain tuntui heti luontevalta, Heikkilä kertoo.
- Se oli tosiaan vahinko. Tehtiin vain sitä, mikä tuntui hauskalta ja teemme niin edelleen. Jos joku muukin tykkää musiikistamme, niin sehän on vain plussaa, Pesonen lisää.
Apinan tyyli ei ole aivan tuulesta temmattu. Taustalta kuuluvat bändin musiikilliset esikuvat, 1990-luvun nu-metalin vaikuttimet: Deftones, Rage Against the Machine sekä Korn.
Siinä missä X-sukupolven vihainen kantaaottavuus on grungen ja nu-metalin uinahtamisen myötä muuttunut pelkäksi nostalgiaksi, on tiedostavuus pitänyt pintansa rap-musiikissa.
Pesoselle Avaimen klassikko
Ja ilman sanomaa Apina ei halua musiikkia tehdä.
- On ollut mukavaa toimia sanoittajana tässä bändissä, kun jokaiselle soittajalle on tärkeää se, mitä lyriikoissa sanotaan, Pesonen sanoo.
Esikoislevy on konseptialbumi, joka kertoo yhdeksän fiktiivisen henkilön tarinan. Kappaleissa käsitellään esimerkiksi turhaa julkisuutta, seksuaalista väkivaltaa, rikollisuutta ja huumeongelmia.
- Kappaleissa on kriittinen kulma. Henkilöt eivät joko saa apua ongelmiinsa tai eivät pysty sitä hakemaan, Pesonen selventää.
Oi, isänmaa! on se kappale, joka kokoaa näiden ihmisten tuskan kollektiiviseksi hätähuudoksi.
Mutta mihin uppoava ihminen voi tarrautua, kun yhtenäiskulttuuri on hajonnut? Kappaleessa koko isänmaa-käsite problematisoidaan ja tuuletetaan tähän päivään.
Vaikka Apinan nosteen osasyynä saattaa olla piristävän erilainen soundi, monelle 1990-luvulla traumatisoituneelle genre on edelleen punainen vaate.
- Meitä joko vihataan tai rakastetaan. Se on hienoa, koska taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Olisi aivan turhaa tehdä yhdentekevää musiikkia, Heikkilä toteaa.
Musiikkivideon julkaisu osui sattumalta lähelle edellistä lippukohua,
Suomen lipun epävirallinen versio palaa videossa yhteensä parin sekunnin verran. Sen saama huomio on bändin mielestä ylimitoitettu.
- Video on ohjaajien,
- Jos olisimme halunneet provosoida, olisimme polttaneet roviolla Koraaneja sekä kasan eri maiden lippuja, Pesonen sanoo.
- Tuollaisenaan se on hienovarainen elementti, joka on osa taideteosta,
Ikävintä heidän mielestään on, jos ihmiset vetävät tapauksesta hätäisiä johtopäätöksiä.
Kappaleen sanoissa isänmaata ruoskitaan, mutta myös rakastetaan.
Fakta
Rapmetallia soittava oululaisyhtye.
Perustettiin vuonna 2010.
Kokoonpano: Henri "Pessi" Pesonen (rap, laulu), Tuomas Alfthan (kitara, taustalaulu), Leo Heikkilä (rummut), Aake Lämsä (bassot, laulu)
Debyyttialbumi Infektiko julkaistiin 20. maaliskuuta.
Artikkelin lähde Kaleva