Artikkelin lähde Kaleva
Fennovoiman ydinvoimahanke on käynnistänyt Pyhäjoella sosiaalisen kuohunnan, joka hakee vertaistaan nyky-Suomessa. Noin 3 300 asukkaan Pyhäjoki tempautui suomalaisen ja kansainvälisen energiapolitiikan keskiöön kesäkuussa 2007.
Vaikka Fennovoima on kuvannut ympäristövaikutusten arviointiselostuksessaan (yva) hankkeen sosio-ekonomisia vaikutuksia, tätä keskustelua pitää jatkaa. Hankkeen moninaisista sosiaalisista vaikutuksista pitää uskaltaa puhua. Muutkin kuin raportissa kuvatut sosiaaliset vaikutukset on hyvä saada esiin mahdollisten ennaltaehkäisevien ja jälkihoitotoimenpiteiden vuoksi käipä itse hankkeelle miten tahansa.
Kokemukset nykyisiltä ydinvoimapaikkakunnilta Eurajoelta ja Loviisasta osoittavat, että ydinvoimala aiheuttaa syvät paikalliset haavat, jotka eivät tunnu umpeutuvan tai arpeutuvat hitaasti. Paikallinen yhteisö kokee sosiaalisen ’maanjäristyksen’.
Yva-raportissa kuvataan hankkeen jo nyt aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia, joista keskeisin on hankkeen synnyttämä vastustus ja kannatus. Fennovoiman mukaan 53 prosenttia Pyhäjoella toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoitti kannattavansa hanketta. Vastaajista 39 prosenttia vastusti ja 8 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Vastaavalla tavalla ydinvoima on jakanut Loviisan ja Eurajoen. Esimerkiksi Eurajoella tulot, koulutustaso ja ammattiasema jakavat näkemyksiä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeeseen. Ylipäänsä eriävät mielipiteet ydinvoiman käytöstä ovat synnyttäneet Eurajoella ja Loviisassa voimakastakin sosiaalista ja poliittista painetta, joka on jakanut kuntalaisia vuosikymmenten ajan. Paikallisyhteisöt ovat jossain määrin vaienneet erimielisyyksistä ja niiden vaikutuksista.
Loviisalainen tutkija ja aktivisti Thomas Rosenberg on kuvannut kuinka rintamalinja syntyi jo kun ydinvoimalaitos tuli paikkakunnalle. Rosenberg kuvaa myös sitä, kuinka siirtyminen "atomikauteen" 1970-luvulla muutti Loviisan kulttuurista rakennetta. Ruotsinkielisen kaupungin valtakieleksi tuli suomi. Paikkakunnalle tuli ristiriitoja ja vastakohtaisuutta esimerkiksi vanhojen asukkaiden ja uusien tulokkaiden välille. Julkinen keskustelu kärjistyi sekä kehittyi epäluottamus kuntaa, paikallisia päättäjiä ja ylipäänsä viranomaisia kohtaan.
Ritva Junkkari on kuvannut kokemuksiaan vastustajana Eurajoella. Vastaavalla tavalla kuin hankkeen vastustajat Pyhäjoella ovat leimaantuneet ja osittain joutuneet eristetyiksi, myös Junkkari on todennut, että vain harva eurajokinen on uskaltanut nimellään ja kasvoillaan tuoda julki vastustavan mielipiteensä ja asettua vaikutusvaltaisia tahoja vastaan. Jos on uskaltanut, niin seurauksena on ollut julkinen nimittely kylähulluksi, julkisuudenkipeäksi, tietämättömäksi puhumattakaan yksityisesti ilmaistuista loukkauksista. Tämä on julkisen keskustelun nurja puoli.
Yva-selostuksessa kerrotaan Pyhäjoen nykyisestä sosiaalisesta jakautuneisuudesta. Hankkeen kannattajien ja vastustajien erimielisyydet ovat paikoin kärjistyneet ja lukkiutuneet, mitä voidaan pitää elinoloja heikentävänä tekijänä. Raportissa todetaan myös, että hanke on jo nyt synnyttänyt Pyhäjoella ahdistusta ja pelkoja.
Pyhäjoella on merkkejä henkisestä pahoinvoinnista. Syvästi järkyttyneet ovat ilmaisseet tarpeen terapialle. Yksityisesti on pyydetty seurakunnasta apua ja saatukin, mutta järjestelmällistä tukea ei ole tarjolla. Muutamat asukkaat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymään, joka on tyrmännyt heidän pyyntönsä saada tämäntyyppistä ammattiapua.
Myös laajempia yhteisölliseen eheyttämiseen tähtääviä toimia tarvittaisiin. Mahdollinen taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen ei saa kätkeä alleen tai voimistaa aikaisempia sosiaalisia erimielisyyksiä. Sosiaalinen muutostyö ja yhteisöllinen sosiaalityö tarvitsevat voimavaroja.
Hankkeella on seurauksia ihmisten välisiin suhteisiin. Jo nyt on raportoitu ystävyys- ja perhesuhteiden katkeamisesta. On huolestuttavaa, jos vanhemmat ulottavat tämän esimerkiksi lapsiin kieltämällä leikkimisen eri mieltä olevien perheiden lasten kanssa.
Mikäli laitoshanke ei toteudu, niin vastustajilla ei ole syytä pelkästään riemuun, sillä oletettavasti heitä tullaan syyllistämään ja vaatimaan vastuuseen toiminnastaan. Mikäli voimalan rakentaminen käynnistyy, niin sosiaalista järjestystä heiluttavat työmaan huippuvuosien 3 500 työntekijää.
Vast’ikään pidetyssä yleisötilaisuudessa esitettiin kysymys, miten paikallisista asukkaista huolehditaan, jos hanke toteutuu. Fennovoima esittää sosiaalisten vaikutuksien lieventämiskeinoiksi siirtotyöläisten sopeuttamisen, avoimen kommunikoinnin, sidosryhmäyhteistyön ja seurannan. Konkreettiset toimet ovat silti avoin kysymys. Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö ei ole kiinnittänyt huomiota yhteisön sosiaalisen jakautumiseen. Ainut sosioekonominen kysymys, johon ministeriö kiinnitti huomiota lausunnossaan vuonna 2008, olivat työllistämisvaikutukset. Yhtiö on jo osin lunastanut sosiaalisen toimiluvan paikkakunnalla kuten muutamat asukaskyselyt osoittavat, mutta osa väestöstä ei luultavasti tule koskaan antamaan tällaista toimilupaa yhtiölle. Käytännössä yhtiö ei ole vielä edes kunnolla jalkautunut paikkakunnalle kuin pienen tiedotustoimiston muodossa.
Artikkelin lähde Kaleva