Artikkelin lähde Kaleva
4.5. saakka.
Avoin sarja. Pekka Vesterisen maalauksia Taidehallin
Studiossa Helsingissä,
Nervanderinkatu 3, 11.5. saakka.
Oululaisen taidemaalarin, kuvaamataidon opettajan Ulla Kiiskisen (s. 1946 Kemi) maalauksissa on aina ollut vahvaa ekspressionismia, voimakkain vedoin hahmoteltuja henkilöitä ja vahvoja värejä.
Toinen, juuriltaan myös pohjoinen taiteilija, Pekka Vesterinen (s. 1958 Piippola) tunnetaan hienovaraisena, luonnosta ammentavana suurikokoisten maalausten abstraktikkona.
Kummallekin New Yorkista henkilökohtaisesti saadut taidevaikutteet ovat tärkeitä. Ulla Kiiskinen on kiertänyt kaupungin taidegallerioita ja museoita jo vuosikymmeniä. Pekka Vesterinen ihastui residenssivuotenaan Brooklynissa 2012 erityisesti amerikkalaiseen minimalismiin.
New Yorkin vaikutteita on kummankin Helsingissä avoinna olevissa näyttelyissä, joissa kumpikin myös uudistaa käsialaansa.
Helsingissä asuva Vesterinen on tunnetuimpia keskipolven taidemaalareitamme. Ulla Kiiskiselle näyttely on ensimmäinen Helsingissä ja samalla ensimmäinen yksityisnäyttely.
Kiiskisen näyttelyssä railakkaat värit nousevat pääosaan. Reipasvetoiset henkilöt ovat muuntuneet abstrakteiksi ja pehmeiksi hahmoiksi. Maalaus on yhä enemmän pinnassa, kaksiulotteinen. Sommittelun rakenne menettää jäntevyyttään.
Väreiltään hillitty Sahara, 2013, on näyttelyn mielenkiintoisimpia maalauksia. Se on kuin kuvaus ilmastonmuutoksen myötä laajenevasta kuivuudesta ja kuumuudesta.
Sahara pääsee ripustuksellaankin parhaiten esille näyttelyn runsaudesta, saa tilaa ja ilmaa ympärilleen.
New York muutti Pekka Vesterisen maalausten koon ja aiheet. Nyt luontokuvaaja on pienten, noin A4-kokoisten kaupunkikuvien maalari, joka tarkoituksella tasapainoilee esittävän ja abstraktin taiteen välillä. Taiteilija on nyt myös tutkija, joka analysoi tarkkaan rakennetun kaupunkikuvan mittasuhteita, värejä ja valoja.
Vesterisen maalaukset ovat kaikessa "niukismissaan" riemastuttavia. Kaupungin voi nähdä näinkin!
Samalla niissä on sitä samaa esittävän taiteen hetken hiljaisuutta ja harmoniaa kuin esimerkiksi amerikkalaisen Edward Hopperin maalauksissa.
Riitta Mäkelä
Artikkelin lähde Kaleva