Usko siltaan ei horju

Antti Ervasti
Eija Sarastamo grafiikka
Kaleva
Hailuoto "Käytit ihan väärää sanaa sanoessasi, että jos silta tulee. Minä käytän sanaa kun. Silta on sekä saarelaisten että saaren elinkeinotoiminnan kannalta ehdoton edellytys", oikoo Hailuodon tämänhetkinen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja syntyperäinen luotolainen Kalevi Tönkyrä (sd.).
Hän uskoo, että silta saattaa alkaa nousta Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille tämän vuosikymmenen puolella. Sillalle ei ole periaatteellista estettä, koska ympäristöministeriö päätti helmikuussa, että kiinteä yhteys mantereelta Hailuotoon ei vaikuta merkittävästi Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteisiin.
"Sen päätöksen jälkeen merialueiden kaavat valmistuvat vuoden lopulla ja tulevat Hailuodon ja Oulun valtuustojen käsiteltäviksi ensi vuonna. On kuitenkin olemassa vaara, että niistä valitetaan, mikä pitkittää kiinteän tieyhteyden valmistumista."
Mantereella saattaa olla mielikuva, että hailuotolaiset eivät itse hirveästi halua siltaa häiritsemään rauhaansa. Se on harhaa.
"Vastustajat ovat erittäin pieni mutta melkoisen äänekäs porukka", Tönkyrä sanoo.
Viimeksi asiaa mitattiin muutama vuosi sitten Hailuodon kunnanvaltuustossa. Sillan puolella oli 13 valtuutettua, vastustajia vain kolme. Nykyisen lauttayhteyden säilyttämisen kannalla ollut Saaripuolue sai viime kunnallisvaaleissa kaksi ja puoli vuotta sitten läpi yhden valtuutetun.
Kyselykierros saaressa antaa vaikutelman, että siltaa odotetaan edelleen hartaasti. Toivosta ei ole luovuttu, vaikka sitä on elätelty kymmeniä vuosia toistaiseksi tuloksetta.
Kalle Käyrä, Heikki Klemettilä, Raimo Pehkonen ja Raimo Vuorinen tupakoivat antaumuksellisesti Hailuodon SEO:n takahuoneessa kahvittelun lomassa.
"Näkisi vain senkin ihmeen. On ollut jos jonkinnäköistä piippalakkia lyömässä kapuloita rattaisiin. Siltaa on nyt odotettu vuodesta 1968 lähtien, jolloin lautat alkoivat liikennöidä. Silloin sanottiin, että se on väliaikainen ratkaisu ennen siltaa", sanoo Klemettilä
"Sillan ansiosta pääsisimme liikkumaan niin kuin muutkin ihmiset", Pehkonen jatkaa.
Hailuotolaisilla olisi miesten mielestä parempaakin tekemistä kuin kytätä lauttakyytejä. He muistelevat, että jo 1970-luvulla Hailuodossa äänestettiin sillasta. Yli 70 prosenttia kannatti. Heidän mielestään niistä ajoista kannattajien määrä on vain kasvanut.
"Kyllä se viiden vuoden päästä rakennetaan", Käyrä sanoo toiveikkaasti.
Huoltoaseman yrittäjä Ilpo Tuukkanen kertoo saaneensa aikoinaan puhelun vihreiden kansanedustajalta Osmo Soininvaaralta, joka halusi tietää paikallisten näkemyksiä sillasta.
"Osmokin ymmärsi, että nykyinen lauttayhteys saastuttaa paljon enemmän kuin silta tekisi. Kun kahdella lautalla ajetaan, polttoöljyä menee 38 tonnia viikossa."
Markku Tuomivaara ei ole vanha hailuotolainen, sillä hän muutti vaimonsa kanssa vain puolitoista vuotta sitten saarelle Kalajoelta. Hän pitää isona maksuna, että joutuu hailuotolaisena maksamaan 200 euroa saadakseen etuajo-oikeuden lautalle.
"Sehän on paikkakuntalaisten ryöstöä. Ei motivoi, varsinkin kun niin harvoin kuljetaan. Silta pitää ehdottomasti saada."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva