Artikkelin lähde Kaleva
Eeva Kauppinen Kaleva
Oulu Madetojan musiikkilukion seuraava musikaali on Le Petit Prince eli Löpöti. Ensi-ilta on tammikuussa 2015, mutta musikaalia valmistetaan jo kovalla tohinalla.
Kysymys on Antoine de Saint-Exupéryn suositusta tarinasta vuodelta 1943, vaikka tekijänoikeudellisista syistä nimenä ei olekaan Pikku Prinssi.
Ongelmia on aiheuttanut, että suomentajan perikunta vaatii oikeuksista niin kovaa hintaa.
"Sieltä oltiin vaatimassa isoja summia lipputuloista. Yritin selittää, että kyseessä on oppilaitosyhteistyö eikä mikään rahasampo", Madetojan musiikkilukion taiteellinen johtaja, musiikin lehtori Johanna Kemppainen kertoo.
Tämän vuoksi musikaalin pohjana käytetään ranskankielistä alkuperäisteosta. Kaiken kaikkiaan musiikin lehtorit Johanna Kemppainen ja Anne Ålander sekä nuoret ovat tehneet käsikirjoituksesta ihan oman versionsa ja tulkintansa.
Le Petit Prince kääntyi kätevästi Löpötiksi.
Kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn kuolemasta tulee ensi tammikuussa kuluneeksi 70 vuotta.
Madetojan musikaalissa on aivan uusia roolihahmoja. Prinssin, Ruusun ja Ketun rinnalla tarinaan kuuluvat Erilainen Nuori, Kuvisopettaja, Kännykkäriippuvainen ja Juopon sijasta kokonainen Juoppokööri.
"Tulossa on nuorten näköinen Le Petit Prince. Raikas toteutus", Kemppainen sanoo.
"Kun kirja oli luettu, siihen haluttiin tuoda uutta kosketuspintaa nykyaikaan. Tarinaa on tarkastelu nuorten arjen ja siinä kohdattujen haasteiden kautta."
Ruusun lisäksi näyttämöllä on kokonainen jengi turhamaisia ruusuja, joilla kaikilla on oma tarina ja roolinimi: Alexandra, Krista, Aino, Jossu, Annikki Tähti, Beatrice, Tirri, Kristal Kuningatar, Penelope, Tatjaana, Jessica...
"Ruusut ovat kaikki tosi pissipäitä. Kirjassa prinssi vaalii omaa ainutlaatuista ruusuaan. Kun hän tulee tänne, hän näkee miljoona samanlaista ruusua", Kemppainen vertaa.
Madetojan musiikkilukiossa on tehty musikaaleja Creating Original Opera -metodilla vuodesta 2002. Vain kaksi kertaa lähtökohtana on ollut valmis kirja eikä ikioma käsikirjoitus. Vuonna 2005 tehtiin Paavo Rintalan Pojat ja nyt Le Petit Prince.
"Projektin taiteellinen toteutus vapaan ideoinnin kautta on omiaan herättelemään nuorissa kytevää luovuutta", lehtorit tietävät.
"Pikku Prinssi on vaikea kirja. Se ei ole lastenkirja eikä pelkästään aikuisten kirja", Anne Ålander toteaa.
"Sävellyskurssilla mietittiin, mikä voisi olla tarttumapinta tähän aikaan. Pohdimme, miksi Lentäjä näkee Pikku Prinssin. Meille tuli mieleen erilaisuus. Totesimme, kuinka paljon yhteiskunta hylkii erilaisuutta. Jos olet erilainen ja hahmotat maailmaa eri tavalla, se on heti kiusaamisen paikka."
Tarina on pudotettu avaruudesta nuorten maailmaan, kouluun.
Opiskelija Aarni Häkkinen on musikaalissa ärrävikainen Erilainen Nuori, Taneli.
"Meillä on pikku prinssejä oikeassakin elämässä", Ålander huomauttaa.
"Kuvisopettaja kehuu Tanelia, kuinka tämä on pystynyt piirtämään elefantin nielleen boan. Erilainen Nuori, Taneli lähtee Ranskaan ja hänestä tulee arvostettu kuvataiteilija. Taide avaa hänen maailmansa. Tämä on se meidän punainen lanka."
Artikkelin lähde Kaleva