Artikkelin lähde Kaleva
Arja Mikkola Kaleva
Oulu Nokia siirtyy tänään perjantaina historiaan, kun Nokian kännykkäpuoli muuttaa Microsoftin alle.
Pohjois-Pohjanmaan museo ei lupaa haalia kokoelmiinsa koko Nokian historiaa. Yhteen historiaversioon pääsee kuitenkin perehtymään jo kesänäyttelyssä.
Laitteessa on kantokahva, pari antennia ja kuuloke, mutta kannettavaksi viisiosainen vempain on yhtä näppärä kuin vesiämpäri. Painoa laatikolla on peräti 10 kiloa. Tutkija Maisa Lukkari nimittääkin esinettä "valtavaksi mööpeliksi".
Nokian tuotekehitysinsinöörit ristivät norsupuhelimen nimikilvan jälkeen Dumboksi.
"Oli 20 litran versio, kahden litran ja kahden desilitran versio", kertoo Dumbon radio-osien tuolloinen pääsuunnittelija Juha Vuorio, joka toimii nykyään kaupunginvaltuutettuna.
Kyseessä on kolmannen sukupolven kännykän esiaste, jota kehitettiin 1996-1999. Lopulta toteutettiin vain suurin koeversio.
Järjestelmää kehitettiin kansainvälistä standardointia varten. "Sillä testattiin 3g-verkkoa ennen kuin sitä oli olemassakaan."
Koelaitteella saatiin ensimmäisen kerran toimimaan niin sanottu WCDMA (Wideband Code Division Multiplexing Access).
"Puhe on siinä sivutuotteena. Kaikki tähtäsi kolmannessa sukupolvessa dataan", Vuorio toteaa.
Kun laitteet palasivat koekäytöstä maailmalta, Vuorio nosti niitä kaapin päälle talteen. 2011 hän junaili Nokian Dumbo-lahjoituksen Pohjois-Pohjanmaan museolle.
Suunnilleen Dumbon aikoihin Oulu vastasi myös Yhdysvaltojen 2g-sukupolven tuotekehityksestä.
"Nokia saavutti ylivoimaisen, parhaimmillaan 60-70 prosentin markkinaosuuden Yhdysvalloissa. Kilpailijat alkoivat jo lopettaa", Vuorio sanoo.
Suomessakin suosittua 2110 gsm-versiota vastasi Yhdysvalloissa läpimurtotuote 2160. Sen jälkeen Nokian USA:n myynti on takerrellut.
13. kesäkuuta avautuva Retro-Kitsch-Design - Mitä museo kerää -näyttely nostaa Dumbon omaan vitriiniinsä.
Maisa Lukkarin mukaan museolla voisi olla kiinnostusta tallentaa enemmänkin oululaista Nokia-osaamista. Yrttipellontieltä poistuva valtava, sininen Nokia-kilpikin kutkuttaisi. Vaan minne sen sulloisi? Ikuisesti säilytettäviä esineitä on jo 75 000.
"Resurssit, taas kerran."
Museon ensimmäinen kokoelmapoliittinen ohjelma valmistuu vielä tänä keväänä. Aktiivisesti museo on päättänyt seurata nuorisokulttuuria ja pohjoissuomalaista muotoilua.
"Meidän asia on täkäläinen tavara ja kulttuuri. Massatuotetun elektroniikan kerääminen ei kuulu meidän tehtäviin", Lukkari linjaa.
Varastossa on toki jo kännyköitä. Karsintaa odottaa parikin trukkilavallista. Iso lahjoitus on peräisin toimitusjohtaja Jyrki Pesämaan kokoelmista.
Pesämaa toivoisi museoon ainakin SV1000-mallia.
"Se on minun helmiä. Käsittääkseni ensimmäinen radiopuhelin, joka on Oulussa tehty 60-luvun lopulla. Se on yllättävän pieni, olisiko 70 milliä paksu ja 30 senttiä pitkä ilman akkua."
Olisiko tehty Tielaitokselle aikanaan, Pesämaa arvuuttelee.
Nokian ensimmäinen kosketuskännykkäkin tehtiin Oulussa.
"Ei oikein kukaan muista, mitä Oulussa on tehty. Joku muistelee sitä ja toinen tätä. Ihmeellisen huonosti on historiaa tallessa. Olisi aika kerätä tarinoita ylös", Pesämaa hoputtaa kunnon dokumentointia.
Artikkelin lähde Kaleva