Artikkelin lähde Kaleva
Timo Myllykoski Kaleva
Raahe Mustavaaran Kaivos Oy on löytänyt Pohjois-Amerikasta mahdolliset päärahoittajat 15 miljoonaa euroa maksavalle kannattavuusselvitykselleen.
Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi kertoo sopimuksen syntyneen jo yhden rahoittajan kanssa.
Kahden rahoittajan kanssa yhtiö käy parhaillaan jatkoneuvotteluja.
Jos tarvittava rahoitus varmistuu juhannukseen mennessä, on yhtiöllä vielä mahdollisuus tehdä Taivalkosken kaivoksen ja rikastamon sekä Raahen sulaton rakentamispäätös tavoiteaikataulun mukaisesti 2015 puolivälissä.
"Jos rahoitusta ei saada juhannukseen mennessä kasaan, on tätä aikataulua mahdoton toteuttaa", Pitkäjärvi sanoo.
Kannattavuusselvitysvaiheen rahoitukseen on sitoutunut myös kotimaisia sijoittajia. Pitkäjärven mukaan kotimaisen rahoituksen ehtona on kuitenkin koko rahoituspaketin varmistuminen.
Rautaruukin entisen vanadiinikaivoksen uudelleenavaamista valmistelee Jukka Pitkäjärven johdolla tässä vaiheessa alle kymmenen henkilöä.
"Kun rahoituspaketti saadaan kasaan, teemme yhden tai kahden ison insinööritoimiston kanssa sopimukset tuotantolaitosten yksityiskohtaisesta suunnittelusta", hän sanoo.
Yhtiön tavoitteena on aloittaa rakennustyöt Taivalkoskella ja Raahessa heti, kun rakentamispäätös on tehty.
"Rakentamisajaksi on arvioitu 26 kuukautta. Jos pystymme etenemään aikataulun mukaan, päästään tuotanto aloittamaan 2017 aikana."
Kaivoksen, rikastamon ja sulaton rakentaminen maksaa noin 450 miljoonaa euroa. Ferrovanadiinia, harkkorautaa ja mahdollisesti myös ferrotitaania tuottava yhtiö arvioi tämän päivän hintojen perusteella vuotuiseksi liikevaihdokseen noin 200 miljoonaa euroa.
"Suora työllistävä vaikutus on Taivalkoskella 100-130 henkilöä ja Raahessa 150-200 henkilöä. Lisäksi rikasteen kuljetus Taivalkoskelta Raaheen työllistää arviolta 40-50 henkilöä. Kerrannaisvaikutuksineen kyse on noin tuhannen työpaikan hankkeesta", Pitkäjärvi toteaa.
Raahen satama-alueelle suunniteltavan sulaton prosessi on Jukka Pitkäjärven mukaan muuttunut esiselvitysvaiheen jälkeen.
Rikasteen esipelkistyksestä on luovuttu ja sulatolla on päätetty ottaa käyttöön suora sähkösulatus.
"Tämä tarkoittaa, että sulatolla käytetään reilu 100 000 tonnia hiiltä vuodessa. Se on alle puolet siitä hiilimäärästä, josta vielä vuosi sitten puhuttiin. Se tarkoittaa puolestaan oleellisesti pienempiä päästöjä ilmaan."
Erityisen tyytyväinen Pitkäjärvi on kehitystyöstä, jonka tuloksena Mustavaaran sulatolla pystytään hyödyntämään terästeollisuuden jätemateriaaleja.
Käytännössä tämä tarkoittaa viereisen Rautaruukin terästehtaan kuonaa.
"Selvitämme parhaillaan myös sellaisen laitoksen rakentamista, jolla tehtäisiin sähköä biomassasta ja tuotettaisiin samalla biohiiltä. Koillismaalla ja Kainuussa on paljon käyttämättömiä puuvaroja, kun metsäteollisuutta on ajettu alas. Näin saisimme käyttöä näille puuvaroille", Pitkäjärvi kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva