Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Runsaat kaksi kiloa. Niin paljon painaa Satanen, toimittaja ja kirjailija Jukka Ukkolan kirjoittama ja perjantaina julkistettu satavuotisjuhlakirja Oulun Osuuspankista.
Teoksen nimi viittaa sekä pankin ikään että yleiskieliseen rahailmaisuun. Kirjan aineisto on peräisin paitsi pöytäkirjoista, raporteista ja muista virallisista arkistomateriaaleista myös pankin johtotehtävissä toimineiden ja toimivien haastatteluista sekä "kokeneiden kokouksista", joissa pitkään työskennelleet pankin toimihenkilöt muistelivat sattumuksia uransa varrelta.
Ukkola, 66, kuvailee 400-sivuisen teoksen kokoamista isoksi urakaksi: se kesti lähes kolme vuotta. "Ja ihan kuin olisi taas päivätyössä ollut, niin täystyöllistetty sen ajan olin."
Ukkolalle itselleen oli yllätys pankin historiaan liittyvien osuuskassojen lukumäärä: niitä oli ainakin 27.
Pankin rungoksi valikoitui Oulujoen Osuuskassa. Se perustettiin keväällä 1914 nuorisoseurantalo Väinölässä, ja ensimmäisen lainansa, 200 markkaa, se myönsi jäsenelleen Heikki Sarkkiselle lehmän ostoon.
Oulujoen Osuuskassa ei ollut ollut ensimmäisiä, saati suurimpia lajissaan perustamisensa aikoihin, eikä sen kasvu lähtenyt varsinaisesti vauhtiin silloinkaan, kun se muutti Oulun kaupunkiin vuonna 1929. Oulun Seudun Osuuskassa alkoi kasvaa vasta sitten, kun oli selvitty 1930-luvun pula-ajasta ja sodista.
Lama-ajat ovat aina olleet karuja, mutta varsinkin 1930-luvun pula-aika pakkohuutokauppoineen oli ankaraa maaseutuväestölle. 1990-luvun lama puolestaan koetteli erityisesti yrittäjiä. Inhimillisten murhenäytelmien ohella historiasta löytyy tosin myös onnenpotkuja.
"Nykyrahassakin valtava, tuolloin noin 300 000 markan Amerikan-perintö osui Kellon kylälle syksyllä 1932 juuri silloin, kun Kellon Osuuskassan 12 jäsentä oli ajautumassa konkurssiin. Perintö pelasti useimpien talousahdingossa olleen tilanteen."
Jukka Ukkola kertoo kirjoittaneensa juhlakirjan enemmän journalistisena kertomuksena kuin tiukan tieteellisenä historiateoksena. Niinpä kirjassa kerrotaankin enemmän ihmisistä kuin numeroista. Pankin historiaan mahtuu lukuisia persoonallisuuksia "ensimmäisestä pankkineidistä", kassanhoitaja Lyydi Tihisestä lähtien. Pitkän uran tehneet toimitusjohtajat ovat oma lukunsa.
Lähes 20 vuotta toimitusjohtajana ollut talousneuvos Jussi Kivipelto "jäi aikalaistensa mieliin aika kuivakkaana, laihana ruikulana, joka oli varmaankin aina vähän huonovointinen". Kivipelto kuitenkin kunnostautui myös elokuvaohjaajana: hän toimi toisena ohjaajana Suomi-Filmi Oy:n tuottamassa lyhytelokuvassa Oulun Seudun Osuuskassa 1915-1955.
Nykyisen toimitusjohtajan, kauppaneuvos Timo Levon edeltäjän, varatuomari Paavo Saaren toimitusjohtajakausi kesti noin 30 vuotta. Saari oli hyvin sosiaalinen sekä aktiivisesti mukana kulttuuririennoissa ja luottamustehtävissä. Vuonna 1996 toimitusjohtajana aloittanut Levo puolestaan sai remonttimiehen maineen uudistamalla ensi töikseen pankin organisaation. Pankille kertyneiden tappioiden siivoamisessa riitti niissäkin savottaa.
1990-luvun pankkikriisi myllersi pankkimaailman perinpohjaisesti, mutta yleisesti ottaen osuuspankit selvisivät rytäkästä Ukkolan mukaan kohtuullisen hyvin. "Yksi syy oli se, että Iisalmen Osuuspankissa oli tapahtunut kupru pikkuisen etuajassa. Kun varsinainen rytinä alkoi, osuuspankeissa osattiin olla jo varovaisempia."
Tälle vuosituhannelle tultaessa Oulun Osuuspankista on kasvanut täyden palvelun rahalaitos, rahoitus- ja vakuutuspalveluita tarjoava finanssitavaratalo.
Paikallisuutta korostavan pankin tulevaisuus näyttää Ukkolan mielestä vahvalta. "Ihmiset eivät välttämättä tykkää siitä, kun kaikki menee globaaliksi."
Artikkelin lähde Kaleva